Ruuaksi kasvatettujen kalojen elinolosuhteet ja kasvatustavat tuottavat eläimille huomattavaa stressiä. Kaloja kasvatetaan altaissa, joissa yhden kalayksilön elintila on hyvin pieni. Esimerkiksi kirjolohelle liiallinen kasvatustiheys aiheuttaa seuraavia haitallisia vaikutuksia:
Alttius sairauksille kasvaa
Vedessä ja kalan pinnalla on bakteereita, viruksia, loisia ja sieniä. Jos taudinaiheuttaja pääsee lisääntymään ahtaassa ja rajatussa tilassa, se siirtyy nopeasti eläimestä toiseen.
Fyysisten vaurioiden määrä lisääntyy
Korkeassa kalatiheydessä esimerkiksi kalojen evät voivat kulua. Jos kalan ulkopinta vaurioituu, pieneliöt voivat päästä kalan kudoksiin. Tämä lisää altistumista infektioille.
Stressitaso nousee
Kasvatusympäristössä monet tekijät aiheuttavat kalalle stressiä. Erityisesti tilan ahtaus vaikuttaa haitallisesti kalan hyvinvointiin. Veren korkea kortisolitaso heikentää huomattavasti kalan vastustuskykyä, ja se sairastuu helpommin.
Veden laatu huononee
Kala reagoi herkästi veden laadun ja lämpötilan muutoksille. Tiheässä kasvuympäristössä ja liian lämpimässä vedessä sitä rasittaa veden matala happipitoisuus. Tällöin kala käyttää paljon energiaa hengittämiseen. Riittämätön happipitoisuus kasvattaa sairastumisen riskiä.
Tiheissä kalaparvissa uhkana on myös veden korkea ammoniakkipitoisuus, joka huonontaa kalan terveyttä. Lisäksi kalojen ulosteen määrä lisääntyy, ja sen hajoamisen tuloksena syntyvät hiukkaset ärsyttävät kiduksia ja aiheuttavat hengitysvaikeuksia. Myös hajotusprosessi kuluttaa happea.
Ruokahalu ja yleiskunto heikentyvät
Ruokahalu kertoo paljon kalan terveydentilasta. Esimerkiksi hapen puute vedessä heikentää kalan ruokahalua ja rehunkäytön tehokkuutta, mikä johtaa kasvun hidastumiseen. Jos kala ei syö riittävästi, sen yleiskunto heikkenee. Tällöin kala sairastuu helpommin.
Aggressiivisuus kasvaa
Riitaisuus ja tappelut voivat johtaa evien ja suomupeitteen vaurioitumiseen, krooniseen stressiin ja sosiaalisiin hierarkioihin, jolloin alisteisessa asemassa olevat kalat kärsivät dominoivimmista kaloista. Heikommat kalat eivät tällöin esimerkiksi pääse syömään, mikä vaikuttaa kalojen terveyteen negatiivisesti.
Tutkimusten mukaan kalat kokevat kipua ja kärsimystä. Nykyiset ruokakalojen kasvatusolosuhteet ja -tavat tuottavat eläimille huomattavaa stressiä. Ruokakalojen kasvatuksessa on kiinnitettävä paremmin huomiota eläinyksilön hyvinvointiin.
Eläinsuojelulaki koskee myös kaloja. Kyseessä ei siis ole pelkästään henkilökohtainen eettinen valinta, vaan kalojen oikeudet ovat myös lainsäädännöllinen asia. Kalojen tuntemukset, hyvinvointi ja kokemukset täytyy ottaa huomioon.
Kuvitus: Anni Mäkelä.
Kuva: Flickr / Mark Byzewski CC BY 2.0.
Lähteet (muualla verkossa)
Compassion in World Farming Briefing: The Welfare of Farmed Fish (englanniksi, pdf).
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Terve kala. Tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito (pdf).
Ruokavirasto: Sairauden oireet viljelykaloilla (DocPlayer).
