Animalian uusi toiminnanjohtaja: Itsekeskeisyytemme on ajanut maapallon kriisiin





Taija Rinne
viestintäpäällikkö
taija.rinne@animalia.fi


Animalian uusi toiminnanjohtaja toivoo, että pääsisimme irti itsekeskeisyydestämme, joka on ajanut maapallon kriisiin ja aiheuttaa eläimille kärsimystä. 

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heidi Kivekäs ei ole Animalialle vieras, sillä hän työskenteli Mai Kivelän sijaisena vuosien 2017-2018 aikana. Ennen Animaliaa Kivekäs on työskennellyt muun muassa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescossa. Siellä Kivekäs esimerkiksi tuki kansalaisjärjestöjen osallistumista koulutuspoliittiseen päätöksentekoon kehittyvissä maissa ja kansainvälisesti. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa valtio-oppia, Eurooppa-opintoja ja naistutkimusta.

Kivekkään edelliseen Animalia-pestiin kuului uuteen eläinsuojelulakiin vaikuttaminen sen loppumetreillä. Surullisen kuuluisaa lakia ei kuitenkaan ole saatu valmiiksi, vaan vääntö lain lopullisesta muotoilusta jatkuu.  

”Tulee mieleen Bill Murray ja elokuva Päiväni murmelina. Tuntuu hurjalta, että lakia on valmisteltu jo vuodesta 2011 ja joissakin kysymyksissä on otettu takapakkia siitä, kun lain valmistelu alkoi. Esimerkiksi vielä vuonna 2014 uuteen lakiin oli tulossa parsinavettakielto. Nykyisessä lakiluonnoksessa parsinavetoita tai häkkikasvatusta ei olla kieltämässä edes siirtymäajalla. Laihana lohtuna lakiin on mahdollisesti tulossa uusien parsinavetoiden rakentamisen kielto.”  

Suomen uudelta hallitukselta Kivekäs odottaakin nyt kansalaismielipiteen kuuntelemista ja vaalilupausten lunastamista.

”Gallupit osoittavat, että ihmiset ovat huolissaan tuotantoeläinten kohtelusta ja 139 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksemme paremman eläinlain puolesta. Viidestä hallituspuolueesta sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät olivat samoilla linjoilla Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Sen pitäisi näkyä uudessa eläinsuojelulaissa”, Kivekäs sanoo.

Heidi Kivekäs.
Animalian uusi toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Turkiseläimet unohdettiin lakiluonnoksesta ja hallitusohjelmasta

Turkiseläimiä ei juuri mainita eläinsuojelulakiluonnoksessa eikä Suomen uudessa hallitusohjelmassa. Turkisasetusta kuitenkin valmistellaan parhaillaan, mutta valmistelutyöstä ei ole kerrottu juuri mitään julkisuuteen. Kivekkään odotukset eivät ole asian suhteen korkealla.

Ei ole hyvä merkki, että turkisasetusta valmistellaan ennen kuin eläinlaki on hyväksytty.

”Meidän saamamme tiedot antavat ymmärtää, että kovin paljon ei ole edistytty siitä, kun eläinjärjestöt marssivat ulos turkisasetustyöryhmästä vuonna 2015. Sen jälkeen suomalaisista on tullut entistä kriittisempiä turkistarhausta kohtaan. 69 % suomalaisista kieltäisi tarhauksen kokonaan tai haluaisi siihen sellaisia parannuksia, jotka käytännössä johtaisivat tarhauksen loppumiseen. Ei ole hyvä merkki, että turkisasetusta valmistellaan ennen kuin eläinlaki on hyväksytty”, Kivekäs sanoo.

Animalialla tärkeä rooli 

Kivekkään mukaan Animalialla on ollut iso rooli siinä, että eläinten hyvinvointi ja oikeudet ovat tulleet yhteiskunnallisen keskustelun valtavirtaan.

On vastuutonta, että pidämme kiinni vanhoista tavoistamme, kuten eläintuotannosta, vaikka tiedämme sen aiheuttavan ilmaston lämpenemistä.

”Tämä näkyy niin ihmisten kiinnostuksena tuotantoeläinten hyvinvointiin kuin kasvissyönnin lisääntymisenäkin. Lisäksi mediassa uutisoidaan laajasti esimerkiksi turkiksista luopuvista yrityksistä ja turkisalan alasajosta ympäri Eurooppaa.”

Eläinten oikeuksien edistämisen lisäksi Kivekkään mukaan on tärkeää, että Animalia toiminnallaan edistää ilmastokriisin ratkaisemista. Kivekkään mukaan on vastuutonta, että pidämme kiinni vanhoista tavoistamme, kuten eläintuotannosta, vaikka tiedämme sen aiheuttavan ilmaston lämpenemistä.

“Eläintuotannon ylläpitämisen sijasta maataloustukia pitäisi suunnata eettisempien ja ilmastoystävällisempien, kotimaisten kasviproteiinien tuotantoon. Verotuksen avulla ja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tulisi puolestaan edistää kasvisruokailua.”

“Toivoisin myös, että yksilöinä, yhteiskuntana ja ihmiskuntana voisimme luopua itsekeskeisyydestämme, joka on ajanut maapallon kriisiin ja aiheuttaa eläimille kärsimystä. Itsekeskeisyytemme on ajanut maapallon kriisiin ja se aiheuttaa eläimille kärsimystä. Eläimiä käytetään hyväksi pitkälti, koska yksinkertaisesti pidämme lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden mausta. Se on sananmukaisesti raadollista”, Kivekäs sanoo.

Kuvat: Flickr / Otwarte Klatki CC BY 2.0 & Taija Rinne (Heidi Kivekkään kuva).

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2019. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.






Julkaistu: lokakuu 24, 2019