Suomessa broilerintuotannon perusta on lihabroilerien vanhemmissa, emobroilereissa. Ne ovat broilereita, jotka tuodaan Suomeen untuvikkoina ja kasvatetaan täällä munimaan munia, joista syntyvät niin kutsutut tuotantopolven broilerit. Tuotannon kulisseissa emojen terveys- ja hyvinvointiongelmat ovat huomattavia: vuonna 2024 teurastamoille tuoduista broileriemoista vähintään viidennes hylättiin sairauksien takia.
Animalia-mediassa julkaistiin 19.11.2025 selvitys lihabroilereiden kuolleisuudesta ja lihantarkastuksen raporteista. Selvityksessä tuli ilmi, että 3,75 miljoonaa lihabroileria ja 0,16 miljoonaa broileriemoa hylättiin ihmisravinnoksi kelpaamattomina vuonna 2024 suomalaisilla broileriteurastamoilla. Yhteensä Suomessa teurastettiin tällöin lähes 82 miljoonaa broileria.
Mainitussa artikkelissa toimme esiin, että Ruokaviraston lihantarkastustietoja koskevan tilaston mukaan lihantarkastuksessa hyväksyttiin 339 758 broileriemoa. Luonnonvarakeskuksen lihantuotantotilastossa on 345 408 teurastettua emoa, eli eroa broileriemojen osalta on 5 650 yksilön verran. Selvitimme asiaa Ruokavirastosta, jonka mukaan syyt tilastojen heitossa voivat johtua kirjaamiseen liittyvistä syistä tai inhimillisistä tallennusvirheistä.
Piilossa elävät emot
Ilman emoja ei olisi lihabroilereita. Emobroilereista tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Suomessa on noin kolmekymmentä emotilaa, joilla kasvatetaan emonuorikot ja tuotetaan munat tuotantopolven broilereiden kasvattamiseksi. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan emojen ongelmia ovat muun muassa jalostuksesta johtuva valtava ruokahalu ja painonnousu, jota säädellään ruokintaa rajoittamalla. Toisin sanoen emoille ei anneta niin paljon ruokaa kuin ne haluaisivat. Emot ovat siis nälkäisiä.
Tutkimusten mukaan rehun rajoittaminen ja jalostus aiheuttaa broileriemoille kroonista stressiä.
Vanhempaispolvella on myös enemmän salmonellaa. Suomen lihabroileritilojen hyvän salmonellatilanteen taustalla on siis salmonellatartunnan saaneiden emojen poistaminen tuotannosta eli tappaminen tiloilla tarvittaessa.
Tilalla sairaat emot voidaan lopettaa, kuten lihabroileritkin, kaulankatkaisulla. Lisäksi lintuja kuolee tilalla itsekseen. Kuolleisuusprosentti on korkea: kahdeksan prosenttia linnuista kuolee jo tilalla. Lopetetut ja kuolleet joko poltetaan tilalla erityisessä uunissa tai niille tilataan Honkajoelta keräysauto. Honkajoki on isojen lihatalojen omistama eläinperäisen jätteen käsittelylaitos, johon raadot toimitetaan raatokeräilyautolla.
Animalian saamien tietojen mukaan Suomessa emotiloja ei juuri valvota nimenomaan eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Emotiloille voi kohdistua otantaan perustuvia tarkastuksia, mutta näitä tehdään eri vuosina eri määrä ja vain osalle tiloista. Lisäksi eläintautilain nojalla tehdään salmonellavalvontaan liittyviä tarkastuksia.
Suomessa broilereiden emotiloilta ei ole julkaistu salakuvattua materiaalia. Ruotsissa sen sijaan on nähty materiaalia hautomoilta ja emotiloilta. Kuvissa ja videoissa tipuja käsitellään liukuhihnoilla kuin esineitä ja emobroilereita pidetään pimeässä. Emojen kehoista näkee, että toiset ovat nokkineet niitä kehoon ja päähän, ja myös kannibalismia esiintyy. Suomalaisten lihabroilerien emot tuodaan meille Ruotsista.
Sattumalta sosiaalisessa mediassa kuitenkin julkaistiin helmikuun lopussa kuva suomalaiselta emobroileritilalta kiinteistöpalvelun henkilön työpäivän kuvituksena. Kuvassa näkyy ahtaasti eläviä emobroilereita. Naaraiden takapäät ovat höyhenettömät ja osalta puuttuu siipien höyhenet. Pyrstön alueet helottavat verestävinä. Lisäksi kuvassa näkyy kukkoja.
Koska emot elävät jalostettujen kehojensa kanssa pitkään ja munivat valtavasti, niille ehtii tulla tulehduksia ja sairauksia. Vaikka suomalaista broilerintuotantoa markkinoidaan täysin antibiootittomana, sitä se ei ole. Broilerin tarina -tietokirjaan selvitettiin emotuotannon käytäntöjä ja samalla selvisi, että emoille annetaan antibiootteja. Broileriemoja lääkitään muun muassa antibiooteilla ihon ja ihonalaiskudoksen tulehdusten ja yleistulehdusten vuoksi. Emoille antibiootteja annetaan yleisimmin nivel- ja jännetuppitulehduksiin ja kolibakteerin aiheuttamiin tulehduksiin. Esimerkiksi vuonna 2024 emoparvista 14,5 prosenttia sai antibiootteja. Vuosina 2014–2024 antibioottilääkittyjä parvia on ollut kaikista emoista 3,7–26,1 prosenttia.
Reilun vuoden ikäisenä emot viedään teurastamolle
Emot teurastetaan 60–64-viikkoisina eli jos emobroileri elää vielä reilun vuoden iässä, se päätyy teurastamolle. Emojen käsittelyssä täytyy olla varovainen, sillä niiden luut ovat heikkoja ja kehon paino jatkuvasta nälästä huolimatta huomattava. Ne ovat siis erityisen alttiita murtumille ja vaurioille.
Jokainen teurastettava eläin tarkastetaan ennen teurastusta elävänä (ante mortem -tarkastus). Tarkastuksen tarkoituksena on todeta, että eläin on terve ja elintarvikkeeksi kelpaava. Esimerkiksi nautateurastamolla tarkastus tehdään osalle eläimiä katsomalla teurastamon navetassa kuljetusautosta sinne käveleviä nautoja. Eläinlääkäri kävelee kierroksen tilassa, jossa naudat on ajettu kujiin odottamaan teurastusvuoroa. Hän siis näkee naudoista yleensä toisen kyljen, silmät, likaisuuden, jalkojen kuntoa ja niin edelleen. Vain osa tarkastetaan liikkeessä. Eläimiä hylätään elävinä esimerkiksi hyvinvointisyistä, tunnistusmerkkien puutteiden takia ja tautisyistä. Broilereilla ei ole tunnistusmerkkejä.
Broilerit saapuvat teurastamoon laatikkopinoissa, ja niissä ne myös tainnutetaan, mikäli käytössä on hiilidioksiditainnutus. Vesiallassähkötainnutuksessa linnut ripustetaan jaloistaan roikkumaan hihnalle, joka etenee siten, että linnut upotetaan altaaseen, jossa sähkövirta kulkee linnun läpi ja tainnuttaa sen. Eläinlääkäri ei siis missään vaiheessa käy läpi jokaista eläintä samalla tavalla kuin esimerkiksi nautojen ja sikojen tarkastuksessa.
Niin sanotun hyvän toimintatavan mukaisesti linnut, jotka ovat jääneet kiinni kuljetuslaatikkoon raajastaan tai päästään, tulee irrottaa laatikosta ja “huomattavan rasittuneet linnut ja loukkaantuneet linnut tulee teurastaa viipymättä”. Tarkastuksessa voidaan huomioida siis lähinnä kuljetuslaatikoiden kunto ja yleisesti lintujen ääntelyä ja huohottamista.
Vuonna 2024 teurastamoille tuotiin yhteensä 503 251 broileremoa. Niistä osa kuoli jo matkan aikana, muutama hylättiin lihaksi kelpaamattomana elävänä tarkastuksessa ja loput päätyivät eteenpäin teurastusprosessissa, jossa ne joko hylättiin kokonaan tai osittain tai hyväksyttiin.
- Hyväksytyt: 339 758 kpl (67,5 %)
- Hylätyt kokoruhot: 162 533 kpl (32,30 %)
- Osittain hylättyjä ruhoja: 28 166 kpl (5,60 %)
- Itsestään kuolleet: 342 kpl (0,07 %)
- Elävänä hylätyt: 9 kpl
Osittain hylkääminen tarkoittaa sitä, että osa ruhosta poistetaan elintarvikkeeksi kelpaamattomana, mutta loppuosa ruhosta hyväksytään elintarvikkeeksi. Vaikka elävänä hylättyjen emojen määrä on pieni, se paljastaa broilereiden tarkastuksesta paljon. Linnut ovat siis teurastamolle saapuessaan olleet niin huonokuntoisia, että ne on pitänyt lopettaa heti.
Ruokaviraston tilastointi ei kerro, mihin kategoriaan hylätyista ja hyväksytyistä puuttuvat 609 yksilöä on päätyneet.
Mitä hylkäyssyyt kertovat emobroilerien terveydestä?
Lihantarkastuksissa hylättiin kokonaan 162 533 broileriemoa. Yleisimmät hylkäyssyyt eli lintujen terveysongelmat olivat ruumiinontelon muutokset, joita havaittiin merkittävässä osassa lintuja. Seuraavaksi yleisin syy oli tulehdustilaan viittava dermatiitti, selluliitti, flegmoni tai paise, ja kolmanneksi kuihtuminen. Harvinaisempia olivat verenvuodot ja tuoreet murtumat, muut syyt sekä vesipöhö.
- Ruumiinontelon muutokset: 77 695 yksilöä
- Dermatiitti, selluliitti, flegmoni, paise: 17 693 yksilöä
- Kuihtuminen (kaheksia): 4 253 yksilöä
- Verenvuodot ja tuoreet murtumat: 2 213 yksilöä
- Muut syyt: 1 181 yksilöä
- Vesipöhö: 379 yksilöä
Näistä syistä hylättyjä yksilöitä oli 103 414. Näin ollen 59 119 yksilöä hylättiin jostain muusta syystä.
Verrattuna lihabroilereiden hylkäyssyihin emoilla korostuu ruumiinontelon muutokset ja kuihtuminen, kun taas vesipöhö on emoilla harvinainen. Koska emot elävät lihabroilereita pidempään, niille ehtii muodostua enemmän ruumiinontelon muutoksia. Niissä voi olla esimerkiksi suolistotulehduksia, keuhkotulehduksia, maksavikoja, munanjohtimen tulehduksia ja kihtiä. Kuihtuminen viittaa kroonisiin sairauksiin ja ruokinnan ongelmiin.
Koska emot ovat kookkaita ja hauraita, niille tulee herkemmin murtumia. Myös tainnutustapa vaikuttaa: silloin kun lihabroilereilla on yleisesti käytössä hiilidioksiditainnutus, linnut eivät pääse räpistelemään niin paljon. Kun laatikoita ei tarvitse siirrellä ja kallistella, ruhjeita ja murtumia tulee vähemmän. Kun taas käytössä on vesiallassähkötainnutus, lintujen käsittelyä tulee enemmän.
Broilerintuotanto kasvaa. Paitsi että kuluttajien pitäisi saada enemmän tietoa lihabroilereiden jalostuksesta ja olosuhteista, pitäisi myös emobroilereista olla tietoa saatavilla. Tällä hetkellä esimerkiksi emobroilereiden lihantarkastustiedot eivät ole esillä julkisesti eikä emotilojen valvontatietoja näe eläinsuojeluvalvonnan raporteista.
Lue lisää Animalia-mediasta
Animalia-media 19.11.2025. Miljoonia broilereita hylätään teurastamoissa.
Animalia-media 11.12.2023. Ruotsissa paljastettiin lisää broilerien kärsimystä hautomossa.
Animalia-media 6.11.2023. Suomen yleisimmän tuotantoeläimen äiti – emobroileri.
Animalia-media 3.11.2023. Suomeen tuotavien siitosbroilereiden kasvatustiloilta julkaistu järkyttävää materiaalia.
Lue lisää (muualla verkossa)
Ruokavirasto. Elintarviketurvallisuus Suomessa 2024.
European Food Safety Authority (EFSA) 2010. Scientific Opinion on welfare aspects of the management and housing of thegrand-parent and parent stocks raised and kept for breeding purposes
Uppdrag granskning 4.2.2026. Älskade kyckling.
Eläinten terveys ETT ry. Antibioottilääkityt parvet broilerintuotannossa 2007-2024 (pdf)
Kuva: Stefano Belacchi / Essere Animali / We Animals
