Moraali- ja eläinoikeusfilosofi Cora Diamondin filosofian mukaan lehmä ei ole syötävää.
Cora Diamond on vuonna 1937 syntynyt yhdysvaltalainen moraali- ja eläinoikeusfilosofi. Akateemisessa työssään Diamond on muun muassa tutkinut nykyasenteita eläimiä kohtaan. Itsensä Diamond määrittelee ”moraaliseksi kasvissyöjäksi”.
Suomalaiset lukijat voivat tutustua Cora Diamondin ajatuksiin esimerkiksi Elisa Aaltolan toimittaman Johdatus eläinfilosofiaan –teoksen artikkelissa ”Lihan ja ihmisen syömisestä”, jossa Diamond kirjoittaa eläinten oikeuksista sekä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta.
Diamond suhtautuu kriittisesti tunnettujen eläinoikeusfilosofien, esimerkiksi Tom Reganin ja Peter Singerin, eläinfilosofisiin näkökulmiin. Diamondin mukaan Reganin ja Singerin argumenteissa on ongelmallista muun muassa se, etteivät he viittaa siihen tosiseikkaan, että lehmä ei ole jotakin mitä syödään. Sen sijaan Regan ja Singer argumentoivat, että yksilön ei tule edistää lehmän syömiseen johtavaa prosessia. Se on Diamondin mukaan väärä lähtökohta.
Diamondin mielestä keskustelu eläinten oikeuksista alkaa usein lähtökohdasta, jossa pyritään antamaan eläimille oikeuksia siksi, että ihmisilläkin on niitä. Diamond pitää tätä lähtökohtaa ongelmallisena, sillä sama argumentti mahdollistaisi esimerkiksi ihmisten huonon kohtelun, jopa syömisen. Diamondin mukaan argumentti on ongelmallinen: jos lähtökohta on, ettemme syö ihmistä, on mahdotonta tulla moraalisesti lopputulokseen, joka mahdollistaisi eläinten syömisen.
Erilaisia eläimiä
Cora Diamond pohtii sitä, kuinka ihmiset tuntevat jotkin eläinlajit itselleen läheisemmäksi kuin toiset. Diamondin mukaan kiintyminen joihinkin eläimiin ei johdu siitä, mitä me tiedämme esimerkiksi lemmikeistämme, vaan se johtuu meistä itsestämme: tarpeestamme saada iloa ja seuraa eläimiltä.
Diamondin mukaan toimimme näin, jotta tekisimme oman elämämme täydemmäksi ja rikkaammaksi. Hänen mukaansa kasvissyöjän on sisällytettävä tähän eläinten joukkoon muutkin eläimet kuin kissat ja koirat.
Diamond moittii sitä, kuinka ihminen jo lapsena saa tarkan kuvan siitä, kuinka suhtaudutaan eri eläinlajeihin ja mihin tarkoitukseen niitä voi ”hyödyntää”.
Esimerkkinä tästä käyttäytymisestä Diamond siteeraa Jane Leggen runoa ”Kuuliaiseksi lihansyöjäksi opetteleminen”. Runossa korostuu paradoksi siitä, kuinka itsekkäästi me ihmiset suhtaudumme eri eläimiin. Leggen runosta tulee ilmi ihmisille tyypillinen puuttuva kunnioitus eläimiä kohtaan:
”Syö eläimiä jotka voit kaupasta ostaa,
kissaa et hännästä vetää saa koskaan.
Nauti ”likaisten karjujen” lihasta,
mutta hauvaa et koskaan saa kiusata.”
Leggen runo on osoitettu ihmisille, jotka käyttäytyvät runon mukaisella lempeällä, mutta lajeja eriarvoistavalla tavalla eläimiä kohtaan. Runo myös vihjailee muiden eläinsuhteiden ilmentävän tekopyhyyttä ja epätietoisuutta.
Diamondin eläinfilosofiassa keskeistä on se, että ymmärtäisimme, kuinka tärkeä merkitys on ihmisyyden käsitteellä luodessamme omaa moraalista universumiamme. Tiedostamalla ihmisyyden merkityksen pystymme syventämään moraalista yhteyttämme eläimiin.
Kuvat: Unsplash (artikkelikuva) & Wikimedia Commons (Cora Diamondin kuva).
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2013. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
