Sarjakuvataiteilija Patrick McDonnell on eläinten kamu





Animalia
Vesa Saarinen


Yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija Patrick McDonnell vieraili syksyllä Suomessa kertomassa Kamut-sarjakuvistaan sekä rakkaudestaan eläimiin.

Monien isojen ja pienten eläinten ystävien suosikkisarjakuvataiteilija Patrick McDonnell vieraili syksyllä Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla. Suomalaisistakin sanomalehdistä tutun Kamut-strippisarjakuvan piirtäjä-käsikirjoittaja McDonnell (s. 1956) ehti kiireisen vierailunsa aikana kertoa myös Animalialle ajatuksiaan sarjakuvista sekä eläimistä.

New Jerseyssä asuva McDonnell on sarjakuvissaan puhunut eläinten puolesta jo vuosia.

”Olen onnekas, että saan tehdä työtä, jossa yhdistyvät kaksi rakastamaani asiaa: eläimet ja sarjakuvat”, McDonnell kertoo.

Suomessa Kamut on suosittu sarjakuva. McDonnell kertoo saavansa paljon palautetta juuri suomalaisilta lukijoilta. Myös Kamut-sarjakuvan verkkosivuilla vierailee paljon kävijöitä Suomesta.

Eräs syy tähän lienee se, että Suomessa Kamuja on luettu jo vuosia.

”Suomalaiset lehdet ottivat Kamut sivuilleen ensimmäisten joukossa. Kamut alkoi ilmestyä vuonna 1994, ja heti seuraavana vuonna se alkoi ilmestyä Suomessa”, McDonnell iloitsee.

Patrick McDonnell.
Patrick McDonnell toimii myös eläinten oikeuksien puolestapuhujana.

Empatiaa ja esikuvia

Sarjakuvana Kamut kumartaa sekä Charles Schultzin Tenaville sekä George Herrimanin Krazy Kat -sarjakuvalle.

”Teen Kamuja vanhojen strippisarjakuvien visuaalisen tyylin innoittamana. Tavoittelen stripeissä samanlaista ajatonta tunnelmaa, jota itse olen kokenut esimerkiksi Tenavat-sarjakuvia lukiessani”, McDonnell kertoo.

Vanhojen strippisarjakuvien ohella Kamuja innoittavat McDonnellin elämään kuuluneet eläimet.

”Sarjakuvan keskushahmo on 19-vuotiaana edesmennyt jackrussellinterrierini Earl. Pitkän elämänsä aikana se ehti opettaa minulle paljon, ja vaikka Earl on jo poissa, se elää edelleen koiranelämää sarjakuvassa.”

McDonnellille eläinsarjakuvan tekeminen on paitsi luonteva tapa kertoa tarinoita, myös väline yhteiskunnallisista epäkohdista kertomiseen.

”Eläintarinoilla ja eläimistä kertovilla sarjakuvilla on pitkä historia, joka jatkuu aina varhaisiin eläinsatuihin saakka. Eläinhahmojen käyttäminen on tapa kertoa jotakin maailmasta, jossa elämme.”

”Itselleni on tärkeää, että Kamut on sarjakuva, jossa eläimet ovat aidosti eläimiä, eivät ihmisiä eläinten vaatteissa. Kamujen kautta olen halunnut tuoda esiin eläinten äänen tavalla, joka puhuttelee kaikenikäisiä lukijoita.”

McDonnell korostaa Kamuissa empaattista, kaikkea elämää kunnioittavaa suhtautumista eläimiin.

”Koko sarjakuvan ytimessä on myötätunto kaikkia eläimiä kohtaan. Toivon, että voisimme nähdä oman toimintamme eläinten silmin.”

”Eläimet ovat kanssakulkijoitamme tällä planeetalla, mutta niitä kohdellaan usein pelkkinä tuotteina. Siksi on tärkeää muistaa, että voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, miten eläimet voivat. Voimme valita esimerkiksi mitä syömme ja miten pukeudumme”, vegaaniruokavaliota noudattava McDonnell pohtii.

Yksi esimerkkis Kamut-sarjakuvasta. Siinä kissa lukee tehtävälistaa. Listan ensimmäinen kohta on "Pelasta maailma". Kissa toteaa tämän jälkeen,, että on hyvä, että hän heräsi aikaisin aamulla.

Arjen eläinsuojelutyötä

Eläimet ja eläinsuojelutyö ovat vieneet McDonnellin mukanaan. McDonnell vaikuttaa sarjakuvatyönsä ohella muun muassa suuren yhdysvaltalaisen The Humane Society of the United States -eläinsuojelujärjestön hallituksessa.

”Kamuissa olen pitänyt säännöllisesti esillä myös löytöeläinten asiaa. Yhdysvalloissa on valtavasti kodittomia eläimiä ja olisi hienoa, jos yhä useammat ihmiset valitsisivat lemmikikseen kodittoman löytöeläimen”, McDonnell kertoo.

Erityisen huolissaan McDonnell on maatalouden eläinten oloista Yhdysvalloissa.

”Maassamme on miljoonia kanoja ja lehmiä, joiden olot ovat todella surkeat.”

McDonnell toivoo, että Kamut voisi osaltaan edistää eläinten parempaa kohtelua.

”Sarjakuvani ovat viihdettä, mutta uskon, että viihteellä voi vaikuttaa. Jo se, mitä luemme tai katselemme lapsena, vaikuttaa meihin vielä aikuisenakin.”

Kuvitus: Patrick McDonnell.

Kuvat: Pexels (artikkelikuva) & Little Brown Library (Patric McDonnellin kuva).

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2013. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).






Julkaistu: joulukuu 2, 2013