Suomessa teurastettiin vuonna 2018 noin 79 miljoonaa eläintä ja maailmanlaajuisesti 70 miljardia. Eläimiä hyväksikäyttävä ja epäekologinen tuotantotapa ei ole kestävä.
Ympäristö- sekä terveyskysymysten lisäksi eläinten oikeudet ovat moraalifilosofisia kysymyksiä. Miksi ihmisen tarpeet ja mielihalut menevät toisen elävän ja tuntevan eläimen kärsimyksen edelle? Jos voimme syödä edes suurimman osan ajasta monipuolista kasvisruokaa, miksi aiheutamme ylimääräistä kärsimystä?
Millä oikeudella ihminen on päättänyt ottaa oikeudekseen muiden eläinlajien hyväksikäytön? Eläin on tunteva yksilö. Sillä on menneisyytensä, tarpeensa ja halunsa. 79 miljoonaa eläintä on liikaa. Hukkaamme valtavat määrät energiaa sekä luonnonvaroja prosessissa, joka ei tässä mittakaavassa ole tarpeellinen.
Suomen pelloista 80 prosenttia on rehutuotannon käytössä. Tämä tarkoittaa, että syötämme tuotantoeläimille valtavasti sellaistakin satoa, jonka voisimme syöttää ihmisille.
Maailmassa elää vuosittain 70 miljardia tuotantoeläintä. 70 miljardista kaksi kolmasosaa elää tehotuotantotiloilla. Vaikka puhe eläinten kärsimyksestä tuntuisikin turhanpäiväiseltä, voi asiaa tarkastella myös ympäristön näkökulmasta. Tuotantoeläimet kuluttavat koko maailman viljasadosta kolmasosan. Kyse on arvokkaista resursseista, jotka voitaisiin jakaa miljardeille nälkäisille ihmisille.
Jos ruokaa ei haaskattaisi, maailman ruuantuotanto kattaisi jo nyt 11 miljardin ihmisen tarpeet. Kalan, soijan ja viljakasvien syöttäminen tehotuotetuille eläimille on merkittävä syy ruuan haaskaamiselle. Tehotuotetut eläimet palauttavat vain murto-osan kuluttamistaan kaloreista ja proteiineista maidon, munien ja lihan muodossa. Tämä osaltaan lisää ylikuormittuneisiin ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta.
Tehotuotettu ruokajärjestelmä tarvitsee runsaasti rajallisia resursseja, kuten maata, maaperää, vettä sekä öljyä. Kun valtavan maailmanlaajuisen maatalouskoneiston ainesosat alkavat loppua, siitä kärsivät kaikki.
Miltä tuntuu
Olisi hyvä pohtia, miltä ympärillä olevat asiat ja tapahtumat meistä todella tuntuvat. Tuntemiskyky on etiikan peruskallio. Kyky tuntea asioita on moraalisten järjestelmien, etiikan ja sen perusta, että huolehdimme toisistamme. Nisäkkäät ovat herkkiä traumaattisille kokemuksille elämässään. Niillä on psyyke ja kyky tuntea stressiä. Eläimet eivät pelkästään ole olemassa, vaan ne ovat myös tietoisia maailmasta ja siitä mitä niille tapahtuu.
Tuntemiskyky on suoraan yhteydessä olemassaolon jatkumiseen. Kaikilla, ja kaikella, on oikeus olla olemassa. Ihmisiä, eläimiä sekä maailmankaikkeutta on kohdeltava kunnioituksella. Jos ymmärtäisimme tämän itseisarvon, niin olisimme varmasti ihmiskuntana onnellisempia.
Kuormittuneisiin ekosysteemeihin sekä eläinten kärsimyksiin liittyvä keskustelu on käytävä – vaikkei se olisikaan miellyttävä. Tietoisuuden lisääntyessä asiat muuttuvat. Tekemillämme valinnoilla on vaikutusta. Voimme tehdä muutoksen jokaisella ateriallamme joka ikinen päivä.
Lue myös Emmi Kähkösen kuvareportaasi 79 miljoonaa.
HUOM: Kolumni on kirjoitettu vuonna 2020, kun Emmi Kähkösen näyttely oli esillä Helsingissä nimellä 79 miljoonaa. Vuonna 2021 näyttelyn nimi on 81 miljoona, sillä teurastettavien eläinten määrä on Suomessa kasvanut kahdella miljoonalla. 81 miljoonaa -näyttely on esillä Galleria Rongassa Tampereella 13.3.–1.4.2021. Tutustu näyttelyyn Facebookissa.
