Suomalaisten juristien sekä oikeustieteilijöiden perustama yhdistys ajaa eläimille oikeuksia Suomen perustuslakiin.
Suomalainen yhdistyskenttä sai helmikuussa uuden vahvistuksen, kun Animalian sisarjärjestö Djurens Rättissäkin työskennellyt VTT Birgitta Wahlberg perusti yhdessä viiden muun juristin kanssa eläinten perusoikeuksia Suomen perustuslakiin ajavan Suomen eläinoikeusjuristit ry:n.
Tällä hetkellä muiden tuntevien yksilöiden kuin ihmisten perusoikeuksia ei ole lainkaan huomioitu laissa.
Yhdistys on saanut alkunsa yhteistyöstä yhdysvaltalaisen eläinoikeusjuristi Steven M. Wisen kanssa. Wise johtaa Nonhuman Rights Projectia, joka pyrkii takaamaan tietyille eläinlajeille oikeuden ruumiilliseen vapauteen sekä koskemattomuuteen. Suomen eläinoikeusjuristit on yksi Nonhuman Rights Projectista seuranneista kansallisista ryhmistä, jotka pyrkivät edistämään eläinten juridista asemaa omien oikeusjärjestelmiensä kautta.
Mikä eläinten oikeudellisen aseman pitäisi olla?
Suomen eläinoikeusjuristien hallituksen puheenjohtaja Birgitta Wahlberg kertoo, että yhdistys työskentelee tehokkaamman ja paremman eläinten suojelun puolesta eläinten perusoikeuksien tunnustamisen kautta.
”Pyrimme saamaan yhteiskunnassa aikaan laaja-alaista keskustelua siitä, mikä eläinten oikeudellinen asema Suomessa on ja vastaamaan kysymykseen siitä, mikä sen pitäisi oikeudellisesti olla. Päätavoitteenamme on saada aikaan perustuslakimuutos siten, että Suomen perustuslakiin kirjattaisiin luku eläinten perusoikeuksista, sillä tällä hetkellä muiden tuntevien yksilöiden kuin ihmisten perusoikeuksia ei ole lainkaan huomioitu laissa. Eläinten perusoikeudet antaisivat eläinsuojelulainsäädännölle enemmän painoarvoa sekä tehokkaampaa tosiasiallista suojaa eläimille”, Wahlberg sanoo.
Seuraavaksi Suomen eläinoikeusjuristit esittelee perustuslakimuutosehdotuksensa kansanedustajille syksyllä ja jatkaa tieteellistä työtä eläinoikeuden saralla.
”Aiomme myös palkata kaksi kokopäiväistä työntekijää yhdistykseemme heti, kun se on rahoituksen puolesta mahdollista. Pyrimme näkymään niin katukuvassa kuin mediassakin, minkä lisäksi puhumme eri tilaisuuksissa mahdollisuuksiemme mukaan. Ehdotuksemme on jo nyt saanut paljon positiivista palautetta kollegoilta ympäri Eurooppaa, ja tulemme jatkamaan sen kehittämistä.”
Eläinten perusoikeudet
Suomen eläinoikeusjuristit ehdottaa, että perustuslakiin kirjattaisiin luku eläinten perusoikeuksista, ja se sisältäisi viisi pykälää. Mitä nämä pykälät sitten ovat ja mitä ne tarkoittavat?
1§ Eläinten suojelu
Ehdotuksen ensimmäisessä pykälässä tunnustetaan, että eläimet ovat tuntevia yksilöitä, joita ihmisen on kunnioitettava. Tämä tarkoittaa, että eläinten etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, joka vaikuttaa olennaisesti niiden elinolosuhteisiin tai elinmahdollisuuksiin.
Pykälässä säädettäisiin myös, että eläimet ovat asianosaiskelpoisia. Tämä tarkoittaa, että eläimen puhevaltaa voi käyttää sen laillinen edustaja, kuten eläinoikeusjuristi, jota tulee kuulla eläimen oikeutta tai etua koskevassa viranomaisasiassa, ja joka voi valittaa päätöksestä eläimen puolesta. Lisäksi pykälässä säädettäisiin, että vastuu eläinten perusoikeuksista, hyvinvoinnista ja suojelusta kuuluu kaikille. Tällä halutaan korostaa sitä, että vaikka eläinten perusoikeudet ja ihmisyksilöiden perusoikeudet eivät ole sama asia, punnittaessa niitä keskenään ne ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia. Näin pyritään ihmisen ja eläimen edun tasasuhtaiseen arviointiin.
2§ Luonnonvaraisten eläinten perusoikeudet
Toinen pykälä sisältää kaksi momenttia, joista ensimmäisessä säädetään luonnonvaraisen eläimen oikeudesta elämään sekä oikeudesta elää vapaudessa ja luonnollisessa ympäristössä. Oikeus elämään suojaa eläintä siltä, ettei sen elämää riistetä tappamalla tai aiheuttamalla sen elämän edellytysten häviämistä. Eläimen oikeutta elämään voidaan kuitenkin rajoittaa hyväksyttävillä ja riittävän painavilla syillä. Esimerkiksi viljelytoiminnassa kuolee usein eläimiä, ja siltä osin kuin tällainen toiminta on ihmiselle välttämätöntä, se ei ole tämän momentin vastaista.
Toisessa momentissa ehdotetaan, että luonnonvaraisella eläimellä on oikeus saada apua sairastuessaan, loukkaantuessaan tai ollessaan muutoin avuttomassa tilassa. Eläimellä tulee olla myös oikeus tulla lopetetuksi, jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa.
3§ Ihmisten hoidosta riippuvaisten eläinten perusoikeudet
Kolmannen pykälän ensimmäisessä momentissa säädettäisiin eläinten oikeudesta elämään ja luonnolliseen käyttäytymiseen sekä oikeudesta saada perustarpeensa tyydytetyiksi. Ihmisen velvollisuus turvata eläimen elämän edellytykset tarkoittaa käytännössä, että eläinten jalostaminen, kasvattaminen ja tappaminen esimerkiksi elintarviketuotannossa ei voisi jatkua ainakaan samassa mittakaavassa ja nykymuotoisena kuin voimassaolevan eläinsuojelulainsäädännön nojalla. Oikeus elämään ei kuitenkaan tarkoita, etteikö eläimen elämää voisi lopettaa missään tilanteessa, vaan se olisi yhä oikeutettua esimerkiksi tilanteissa, joissa se on välttämätöntä ihmisten tai eläinten kannalta arvioituna.
Pykälän toisessa momentissa säädettäisiin eläimen kokemusmaailmaan liittyvistä oikeuksista, kuten oikeudesta kokea ja ilmaista positiivisia tunteita sekä tulla suojelluksi ja olla vapaa ihmisen aiheuttamalta pelolta, kivulta, ahdistukselta ja kärsimykseltä. Kolmannen momentin mukaan eläimellä on myös oikeus asianmukaiseen ravintoon ja juomaan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi sekä oikeus itse yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti päättää milloin eläin syö ja juo.
Neljännessä momentissa säädettäisiin eläimen oikeudesta asianmukaiseen elinympäristöön, jonka on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinyksilön ja eläinlajin tarpeet. Viidennessä momentissa säädettäisiin puolestaan eläinten oikeudesta saada viivytyksettä asianmukaista hoitoa sekä oikeudesta tulla lopetetuksi, jos eläimen hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa.
4§ Eläinten jalostuskielto
Neljännen pykälän mukaan eläintä ei saisi jalostaa siten, että siitä koituu eläimelle tai sen jälkeläiselle fyysistä tai psyykkistä haittaa. Jalostuksen lähtökohtana tulee aina olla eläimen etu ja eläinten perusoikeuksien toteutumisen varmistaminen. Eläimen jalostuksella ei saa pyrkiä vaikuttamaan eläimen ulkonäköön, suorituskykyyn tai eläimen kykyyn esimerkiksi tuottaa maitoa siten, että siitä aiheutuu eläimelle haittaa tai vahinkoa.
5§ Eläinten perusoikeuksien turvaaminen
Ehdotuksen viimeisessä pykälässä säädettäisiin, että julkisen vallan on turvattava eläinten perusoikeuksien toteutuminen. Turvaamiseen sisältyy julkisen vallan vastuu kehittää yhteiskuntaa tavalla, joka mahdollistaa ihmisten ja eläinten toisiaan kunnioittavan yhteiselämän.
Kuvitus: Anni Mäkelä.
