Uusi tutkimus osoittaa, että noin neljäsosalla tutkituista suomalaisista nauta- ja sikatiloista eläinten hyvinvointi on puutteellista.
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus julkaistiin toukokuussa kansainvälisessä Animals -julkaisussa. Sofia Väärikkälän, Laura Hännisen ja Mari Nevaksen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka yleisiä laiminlyönnit ovat nauta- ja sikatiloilla ja tunnistaa niihin johtavat riskitekijät.
”Tutkimuksemme osoitti, että tarkastetuista suomalaisista nauta- ja sikatiloista joka neljännellä esiintyi puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa. Yleisimmät puutteet olivat nautojen likainen ja märkä makuupaikka, vasikoiden ahtaat ja likaiset karsinat sekä virikemateriaalin puuttuminen sioilta”, kertoo tohtorikoulutettava Sofia Väärikkälä Helsingin yliopistosta.
Laiminlyöntejä esiintyi 24,2 prosentilla nautatiloista ja 27,9 prosentilla sikatiloista.
Naudoilla puutteita makuualueissa, sioilta puuttuvat yleisimmin virikkeet
Aikuisten nautojen kohdalla sopimaton makuualue oli yleisimmin havaittu laiminlyönti. Sen lisäksi puutteita oli erityisesti nautojen säänsuojissa, tilojen puhtaudessa sekä sorkkahuollossa. Vasikoiden kohdalla yleisimpiä laiminlyöntejä olivat liian pienet ryhmäkarsinat, liian vanhojen vasikoiden pitäminen yksittäiskarsinoissa sekä sopimattomat makuualueet.
Sikatiloilla virikemateriaalin puute oli selvästi yleisimpiä laiminlyöntejä. Lisäksi lääkekirjanpidossa havaittiin laiminlyöntejä ja porsaiden hampaita käsiteltiin säädöstenvastaisesti. Väärikkälä kertoo, että suurimmalla osalla puutteista on suora vaikutus eläinten hyvinvointiin.
”Märkä ja likainen makuualusta on eläimelle epämukava ja johtaa pahimmillaan lantapanssarin muodostumiseen. Puutteellinen säänsuoja ei tarjoa eläimelle sen tarvitsemaa suojaa auringonpaahteelta tai räntäsateelta. Pikkuporsaiden hampaiden katkaisu tai hionta aiheuttaa tarpeetonta kipua ja hampaiden käsittelyn sijaan tulisi pyrkiä eläinystävällisempiin toimintatapoihin, kuten virikemateriaalin lisäämiseen nahisteluhaavojen ehkäisemiseksi”, Väärikkälä kertoo.
Naudoilla laiminlyöntejä havaittiin eniten pienillä tiloilla sekä syksyisin. Puutteita esiintyi parsinavetoissa sekä ulkokasvatuksen yhteydessä. Sikatiloista yhdistelmäsikaloissa esiintyi useammin puutteita kuin porsitus- ja lihasikaloissa.
Tietoa pitäisi käyttää paremmin hyödyksi
Tutkijoiden mukaan nauta- ja sikatilojen eläinsuojelutarkastuspäätöksiä voisi hyödyntää jatkossa entistä paremmin riskiperusteisten tarkastusten tekemiseen, tuottajien koulutukseen sekä tarkastusten yhdenmukaistamiseen.
”Vuosittain tehdään useita satoja eläinsuojelutarkastuksia tuotantotiloille. Tarkastuksista saatavaa tietoa tulisi käyttää nykyistä paremmin hyödyksi esimerkiksi valvonnan kohdentamisessa riskitiloille ja valvojien toimintatapojen yhdenmukaistamisessa. Tasapuolinen, laadukas ja oikein kohdennettu valvonta on eläinsuojeluvalvonnan perusta.”
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Suomessa tehtyjä eläinsuojeluvalvontaraportteja otantaan perustuvista eläinsuojelutarkastuksista vuosilta 2010—2015. Aineistossa käytettiin 1 546 valvontaraporttia nautatiloilta ja 362 raporttia sikatiloilta.
Juttua muokattu 29.7.2019: Lisätty, että raportiti perustuvat otantatarkastuksiin. Lisätty linkki uutiseen eläinsuojeluraporteista vuodelta 2018.
Lue lisää (tässä palvelussa)
Animalia-media: Eläinsuojelutarkastuksissa samat ongelmat toistuvat, mutta kiireelliset tapaukset lisääntyvät.
Lue lisää (muualla verkossa)
Sofia Väärikkälä, Laura Hänninen, Mari Nevas (2019): Assessment of animal welfare problems in Finnish cattle and pig farms based on official inspection reports (englanniksi, pdf).
