Filosofi ja aktivisti





Animalia


Turkulainen Jenna Aarnio halusi tehdä pro gradu -tutkielman, joka on mukana muuttamassa eläinten yhteiskunnallista asemaa. Hän paneutui eläinten kärsimykseen liittyviin eettisiin kysymyksiin.

Jenna Aarnion pro gradu -tutkielma käsittelee eläinten kärsimykseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Eläinten kärsimys on aiheena erityinen, sillä eläinten hyväksikäyttöä ja siitä aiheutuvaa kärsimystä leimaa sen institutionalisoitu ja yhteiskunnallisesti hyväksytty luonne. Tästä syystä eläinten kärsimyksen moraalista merkitystä usein vähätelläänkin tai se vähintäänkin asetetaan alisteiseksi inhimilliselle kärsimykselle.

Eläinten kärsimyksen sivuuttamista on perusteltu muun muassa korostamalla ihmisen ja muiden eläinten välisiä kategorisia eroja. Lisäksi on vedottu ihmisten välisiin erityisiin sosiaalisiin suhteisiin ja todettu ihmislajin yksinkertaisesti olevan erityinen suhteessa muihin lajeihin. Kaikki edellä mainitut kannat voidaan kuitenkin osoittaa riittämättömiksi, kun haetaan uskottavia perusteita eläinten jättämiselle moraalisen keskustelun ulkopuolelle.

Jenna Aarnion mukaan moraalinen huoli tulisi ulottaa kaikkiin olentoihin, jotka voivat kokea olemassaolonsa jotenkin. Näiden olentojen on mahdollista kokea myös kärsimystä, ja tähän joukkoon lukeutuvat hyvin monet eläimet.

Jenna Aarnio.
Jenna Aarnio (kuvassa) teki pro gradunsa eläinten kärsimystä koskevista eettisistä kysymyksistä.

Eläinten kärsimystä ei voi sivuuttaa

”Tavoitteenani on osoittaa tutkielmassani kärsimyksen poistamiseen liittyvän velvollisuuden olemassaolo. Tämä koskettaa myös eläimiä”, Aarnio kertoo.

Kärsimys on aina negatiivinen asia sitä kokevalle olennolle – lajista riippumatta. Kärsimys voidaan myös nähdä itsessään pahana asiana, jonka poistaminen parantaa maailman tilaa yleisesti. Näin ollen kärsimys voidaan ymmärtää moraalisesti erityisenä asiana, johon itseensä sisältyy vaade sen poistamisesta.

Aarnion mukaan eläinten kärsimyksen sivuuttamista ei voida pitää perusteltuna, ja eläimiä koskevan tutkimustiedon ja alati kasvavan eläinteollisuuden välillä on ilmeinen ristiriita.

Jos eläinten kärsimys otettaisiin vakavasti, sillä olisi paljon konkreettisia seurauksia paitsi eläintuotannon, myös luonnonvaraisten eläinten kokeman kärsimyksen kannalta.

”Useita kiinnostavia kysymyksiä liittyykin siihen, miten tulisi suhtautua eläinten kärsimykseen luonnossa. Näiden kysymysten pohdintaa olisi mielenkiintoista jatkaa väitöskirjassa.”

Akateemisuus ja käytännöllisyys

Aarnio kiinnostui eläinten oikeuksista jo teini-ikäisenä, jolloin hän ryhtyi kasvissyöjäksi. Eläinjärjestön toimintaan hän lähti kuitenkin mukaan vasta myöhemmin, kun hän opiskeli Turun yliopistossa. Filosofian laitoksen opintojaksoilla hän innostui eläinetiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

”Koin eläinten kohtelun ja yhteiskunnallisen aseman valtavaksi epäkohdaksi, ja päätin lähteä mukaan myös eläinjärjestötoimintaan.”

Eläimiin liittyneet opinnot ja vapaa-ajan järjestötoiminta alkoivat ruokkia toisiaan. Halu lisätä omaa akateemista tietämystä kasvatti myös halua tehdä jotain konkreettista eläinten puolesta.

Akateeminen tausta ja eläinten asian ajaminen liittyvät Aarnion aktivismissa kiinteästi yhteen. Hän päätti tehdä myös opinnäytteensä aiheesta, joka tukee eläimiä koskevaa yhteiskunnallista muutosta.

”Akateeminen aktivismi on minulle oman korteni kantamista kekoon tärkeäksi kokemani asian puolesta. Se antaa toiminnalleni päämäärän ja tarkoituksen ja on tapani vaikuttaa vallitsevaan todellisuuteen.”

Kahdenlaista aktivismia

Aarnion mukaan akateeminen aktivismi ja järjestöaktivismi ovat molemmat väyliä vaikuttaa epäoikeudenmukaisuuteen. Hän kertoo, että filosofian keinoin voidaan nostaa esiin eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

”Nämä kysymykset liittyvät esimerkiksi niiden perusteiden arvioimiseen, joilla eläinten käyttöä pyritään oikeuttamaan, sekä yleisesti vallitsevien käytäntöjen ja asenteiden arvioimiseen.”

Vapaaehtoisuus ja hallitustyöskentely Animaliassa on Aarniolle tapa jalkauttaa akateemista osaamista käytännön toimintaan, soveltaa teoriaa käytäntöön. Filosofian opinnoista on hyötyä hyvinkin käytännöllisissä asioissa. Aarnio kertoo, että filosofiassa ilmiöitä tarkastellaan aina monista näkökulmista eikä mitään niellä purematta. Muun muassa infopöydän pitäjälle tällaiset taidot ovat arvokkaita.

”Argumenttien ja vasta-argumenttien myötä myös oma kanta rakentuu perustellummin. Argumentointitaidot, asioiden kriittinen jäsentely ja eläinetiikkaan perehtyminen ovat eduksi myös järjestötoiminnassa.”

Aarnion tutkielma ”Eläinten kärsimyksen etiikkaa” on saatavilla täällä.

Teksti: Jenna Aarnio & Erja Laakkonen.

Kuvat: Flickr / Otwarte Klatki CC BY 2.0 & Eero Marila (Jennan kuva).

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on pidempi versio Animalia-lehden 2/2019 artikkelista ”Akateemista aktivismia” . Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.






Julkaistu: kesäkuu 3, 2019