Miten yhdysvaltalainen eläinoikeusfilosofi Gary L. Francione on vaikuttanut eläinoikeusajatteluun?
Yhdysvaltalainen oikeustieteiden professori Gary L. Francione lienee eräs ehdottomimmista eläinoikeusfilosofeista. Samalla hän on myös ensimmäinen akateemikko, joka ryhtyi opettamaan eläinoikeusfilosofiaa oikeustieteilijöille Yhdysvalloissa.
Francione tunnetaan abolitionistisesta eläinoikeusteoriastaan. Abolitionismi tarkoittaa kahta asiaa: sekä jonkin olemassa olevan käytännön tai lain kumoamista että poliittista toimintaa tämän käytännön lakkauttamiseksi. Francionen abolitionistisen näkemyksen mukaan eläinten oikeuksia ajavien ihmisten tulisi työskennellä kaiken eläinten hyväksikäytön ja eläinperäisten tuotteiden tuotannon lakkauttamiseksi.
Vegaani kunnioittaa niin eläimiä kuin ihmisiäkin
Lähtökohtana Francionen teoriassa on kysymys eläinten omistamisesta. Niin kauan kuin eläimiä kohdellaan omaisuutena, niitä kohdellaan vain niin hyvin kuin on tarpeen, eikä moraalinen tarve kohdella eläintä hyvin toteudu. Kohtelemme eläimiä tavoilla, jotka ihmisiin sovellettuina vastaisivat kidutusta. Näin toimimme siksi, että eläimet nähdään lähtökohtaisesti asioina, joilla on väliä vain silloin, kun kyseessä on raha.
Toinen avain Francionen ajatteluun on veganismi. Francionen mukaan ainoastaan kaikista eläinkunnan tuotteista ja eläinten hyväksikäytöstä luopuminen asettaa ihmisen asemaan, jossa hän voi rehellisesti sanoa olevansa eläinten oikeuksien puolella. Francionen teorian mukaan ei ole olemassa “humaania murhaa”, eikä orjienkaan omistaminen ole hyväksyttävää sen perusteella, että heitä kohdeltaisiin hyvin. Siten veganismi on Francionen mielestä ainoa vaikuttamistapa, joka ei ole tekopyhä.
Teorian mukaan veganismi on myös rauhanaatteen edistyksellisempi muoto: on loogista, että jos haluamme kohdella eläimiä tasa-vertaisesti ja väkivallattomasti, kunnioitamme myös ihmisten oikeutta koskemattomuuteen.
Olojen parantaminen ei riitä
Francione on kritisoinut eläinoikeusfilosofi Peter Singeriä (kirja Animal Liberation 1975) ja yhdysvaltalaista eläinoikeusjärjestöä PETA:a tiukin sanakääntein. Francionen mukaan eläinten parempiin oloihin tähtäävä eläinoikeustaistelu on toisarvoista, sillä vaatimus olojen parantamisesta oikeuttaa eläinten kohtelun omaisuutena.
Francionen kovan kritiikin mukaan eläinten olojen kohentamista ajavat ryhmät eivät ole saaneet juuri mitään aikaan. Vaikka ryhmät tähtäisivätkin lihantuotannon lopettamiseen, on lihankulutus nykypäivänä suurempaa kuin koskaan. Niinpä teesit “syö vähemmän lihaa” tai “syö eettistä lihaa” eivät juuri toimi. Koska Francionen mukaan veganismi on nopeasti omaksuttava, heti hyvää tekevä ratkaisu, hän kehottaa kaikkia ryhtymään vegaaneiksi ja edistämään aatetta aina kun on mahdollista.
Peter Singerin mielestä eläimille ei ole tärkeää tapammeko ne vai emme, vaan tärkeää on se, kuinka kohtelemme niitä niiden elinaikana. Tätä Francione ei allekirjoita. Hänen mukaansa jokaisella elävällä olennolla on tarve säilyä hengissä, joten tärkeää on se, ettemme päätä eläinten kohtalosta.
Francionen esittämän abolitionismin kannattajia arvostellaan usein fanaattisina radikaaleina. Francione vastaa kritiikkiin yksinkertaisesti: hänen mielestään korkea moraali ei tee kenestäkään fanaatikkoa, ja on ylipäätään täysin hyväksyttävää toimia niiden arvojen puolesta, joihin uskoo. Siksi Francionen mielestä eläinten oikeuksista puhuttaessa tulisi korostaa, että eläinten käytön hylkääminen on helppo, tasa-arvoa ajava ja lopulta ainoa looginen vaihtoehto.
Kuva: Unsplash (artikkelikuva) & Lincoln University (Gary L. Francione).
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2013. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
