Ilmastokriisi vaatii ruuantuotannon murrosta

YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uuden raportin mukaan ilmastonmuutoksesta seuraa peruuttamattomia muutoksia, eikä 1,5 asteen tavoite riitä estämään niitä. Ilmastokriisi tulee muuttamaan maailmaa joka tapauksessa, ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi meidän tulee valmistautua sopeutumaan sen seurauksiin.

Raportin mukaan nyt on tärkeää toimia, jotta ilmastonmuutoksen paheneminen voidaan estää. Jos mitään ei tehdä, ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat uhata elämän edellytyksiä maapallolla.

Ihmisten lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat myös muunlajisia eläimiä ja niiden elinympäristöjä. IPCC-raportissa todetaankin, että pääasialliset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee kohdistaa luonnon suojeluun ja elvyttämiseen. 30–50 prosenttia maapallon maa-alasta, makeista vesistä ja meristä tulee saattaa suojelun tai ennallistamisen piiriin, jotta planetaarinen systeemi säilyy turvallisella tasolla.

IPCC-raportin mukaan ilmastonmuutos lisää epävarmuustekijöitä monella alalla, ja sopeutuminen näihin uhkiin on elintärkeää. Yksi kriittisistä aloista on ruuantuotanto. Kuumuus ja kuivuus tulevat haastamaan ruuantuotantoa erityisesti Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa sekä suuressa osassa Eurooppaa.

Yhä lisääntyvät luonnonmullistukset ja haasteet tulevat aiheuttamaan epävakautta ja konflikteja ihmisyhteiskunnissa enenevissä määrin. Jo monet nykyiset konfliktit liittyvät jossain määrin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin, kuten ruuantuotannon vaikeutumiseen ja ruokapulaan.

IPCC-raportti: kasvipohjaisella ruokavaliolla kohti ilmastoystävällisempää maailmaa

IPCC-raportin mukaan ruokavalion muutos kohti kasvipohjaisempaa ruokavaliota johtaa hyötyihin niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin siihen sopeutumisessa. Kasvipohjaisella ruokavaliolla mainitaan olevan myös muita hyötyjä, kuten terveyshyödyt ihmisille, ruokaturvan paraneminen ja maankäytön parempi hyödyntäminen.

On arvioitu, että siirtyminen kasvisruokavalioon vähentää ilmastoon liittyviä kuolemantapauksia Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa vuoteen 2050 mennessä samalla, kun ruokaan liittyvät kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti vähenevät Pohjois-Amerikassa.

Raportti esittelee keinoja, joilla ihmisiä voidaan ohjata kohti kasvipohjaista kulutusta. Näitä ovat erityisesti poliittiset ja taloudelliset toimet, kuten valtion tukiaiset, verotus, markkinoinnin ohjaus ja kauppojen fyysisen ympäristön muutos. Raportin mukaan valtion tukiaisten ohjaamisella kasvipohjaisten tuotteiden tuotantoon eläintuotteiden tukemisen sijaan vaikutetaan tuotteiden hintaan ja näin ollen kuluttajien valintoihin. Tähän voidaan ohjata myös eläintuotteiden verotuksella.

Markkinoinnin ohjauksella voidaan vaikuttaa siihen, miten houkuttelevina kasvipohjaiset tuotteet näyttäytyvät kuluttajille, ja kauppojen fyysistä ympäristöä muokkaamalla kasvipohjaiset tuotteet voidaan tuoda paremmin kuluttajan saataville esimerkiksi tuotteiden oikeanlaisella asettelulla. Raportissa mainitaan myös, että ihmisten ’tuuppaisu’ (eng. nudging) oikeaan suuntaan on tutkimusten mukaan todettu tehokkaaksi menetelmäksi vähentää lihankulutusta. ’Nudging’ tarkoittaa esimerkiksi kasvisruoan tekemistä oletusruokavalioksi kokouksissa tai asettamalla kasvisruoka ensimmäiseksi vaihtoehdoksi lounaslinjastolla oppilaitoksen ruokalassa.

Suomeen uusi ilmastolaki heinäkuussa 2022

Suomessa hallitus on 3. maaliskuuta 2022 hyväksynyt esityksen uudeksi ilmastolaiksi. Lakiin kirjataan Suomen päästövähennystavoitteet, jotta Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite sekä kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Tavoitteena on 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, 80 prosentin vähennys vuoteen 2040 mennessä ja 90–95 prosentin vähennys vuoteen 2050 mennessä. Päästöjä verrataan vuoden 1990 tasoon. Päästövähennystavoitteet pohjautuvat Suomen ilmastopaneelin suosituksiin, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että Suomi hoitaa omat kansainväliset ilmastovelvoitteensa. Näitä prosentteja noudattamalla on tavoitteena pysyä Pariisin sopimuksen sitoumuksissa, eli pitää maapallon lämpeneminen noin 1,5 asteessa.

Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista, joissa eritellään, miten Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Käyttöön otetaan keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat sekä ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Kaikissa suunnitelmissa on tarkoitus varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.

Tulevaan ilmastolakiin on otettu mukaan myös maankäyttö. Maankäytöllä on rooli sekä päästöjen aiheuttajana että niiden hillitsijänä. Esimerkiksi metsät toimivat hiilinieluina, kun taas turvetuotanto aiheuttaa ilmastopäästöjä. Uusia päästövähennystoimia on tarkoitus kohdistaa erityisesti maatalouteen, muun muassa maatalouden energiatehokkuutta parantamalla.

Animalian näkökulmasta maatalouden päästövähennystoimia tulisi ennen kaikkea kohdistaa kasviperäisen tuotannon tukemiseen. Eläintuotanto aiheuttaa kärsimystä tuotantoeläimille sekä suurempia ilmastopäästöjä. Ilmastolain säätämissä ilmastopolitiikan suunnitelmissa tulisi ottaa huomioon, että eläintuotanto ei ole oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen mukaista, eikä eläintuotannon tukeminen näin ollen ole ilmastosuunnitelmien hengen mukaista.

Uusi ilmastolaki tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022.

Animalian viesti Suomen päättäjille on selvä: eroon eläintuotannosta

Uusimman IPCC-raportin hälyttävien tietojen valossa tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin sen vaikutuksiin sopeutumisen näkökulmasta lihantuotanto on tullut tiensä päähän. Maataloustuet tulee ohjata eläintuotannosta ilmastoystävälliseen, kasvipohjaiseen ruuantuotantoon. Kasvisruoka on aina ilmastoystävällisempää kuin liha, sillä lihantuotanto vaatii yli kaksinkertaisesti maapinta-alaa kasvisten tuotantoon verrattuna. Esimerkiksi broilerinlihan ilmastovaikutus on noin 4 kg CO2/lihakilo, kun soijan ilmastopäästöt ovat noin 1 kg CO2/soijapapukilo.  

Siirtymä kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa tulee toteuttaa eettisesti kestävällä tavalla. Eläinten oikeudet tulee ottaa prosessissa huomioon. Eettisestä näkökulmasta eläintuotanto aiheuttaa eläimille kärsimystä, eikä ilmastokestävää siirtymää tule tehdä eläinten oikeuksien kustannuksella.  

Ilmastonmuutoksen torjunnan ja eläineettisyyden nimissä on aika suunnata katseet menneisyyden eläintuotannosta kohti tulevaisuuden ilmastokestävää ja eläineettistä kasvipohjaista ruuantuotantoa.

Lue lisää (muualla verkossa)

IPCC — Intergovernmental Panel on Climate Change

Yle 28.2.2022. Jättiraportti: Peruuttamaton muutos maapallon järjestelmissä on jo käynnissä – ”vaarallista ja laaja-alaista sekasortoa luonnossa”, IPCC sanoo.

Valtioneuvosto 3.3.2022. Uusi ilmastolaki etenee eduskuntaan – hiilineutraaliustavoite 2035 lain tasolle, päästövähennystavoitteet myös tuleville vuosikymmenille.

 

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: