Eläimiä lopetettiin laittomin menetelmin, ne elivät liian ahtaasti eikä vakavasti sairaita eläimiä lopetettu välittömästi.
Belgialaisen GAIA-eläinoikeusjärjestön aktiivi työskenteli neljän kuukauden ajan yliopiston koe-eläinlaitoksessa Brysselissä. Laitoksessa paljastui vakavaa eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntiä, laittomia toimenpiteitä ja luvattoman vakavan kärsimyksen aiheuttamista koe-eläimille.
GAIAn aktiivi hakeutui maaliskuussa 2016 töihin Free University of Brussels -yliopiston koe-eläinlaitokselle. Hän joutui todistamaan, miten laitoksen hiiret, rotat, kanit ja siat kärsivät huomattavasti enemmän kuin eläinkoeluvassa sallittiin.
”GAIA on tallentanut eläinten vakavaa, jatkuvaa kärsimystä, vakavia puutteita sekä lain rikkomista yksityiskohtaisiin päiväkirjamerkintöihin sekä videoille”, kertoo GAIA:n puheenjohtaja Michel Vanbosch.
Ilmitulleisiin paljastuksiin vedoten GAIA vaatii Belgian viranomaisia tutkimaan laiminlyönnit perusteellisesti, riippumattomasti ja ennalta ilmoittamatta. GAIA vaatii myös kyseisen laitoksen eläinkoelupien perumista.
Julmia lopetusmenetelmiä
GAIAn aktiivi todisti useita lain rikkomisia rutiinitoimenpiteiden aikana. Erityisesti eläinten lopettamisessa toimittiin lain vastaisesti. EU-direktiivissä määritellään tarkoin eri eläinlajeille sallitut lopetusmenetelmät, eikä niistä saa poiketa ilman erillistä mainintaa eläinkoeluvassa.
Laitoksessa muun muassa katkaistiin hiirien niskoja kynien ja saksien avulla sekä laiminlyötiin eläimen kuoleman tarkistaminen lopetuksen jälkeen. Vastasyntyneitä hiirenpoikasia lopetettiin pakastamalla ja pieniä porsaita katkaisemalla kaula. Kaikki nämä ovat laittomia menetelmiä.
Eläinten elinoloissa laitoksessa ei myöskään ollut kehumista. Monet häkeistä olivat ylikansoitettuja, eivätkä tutkijat vähentäneet eläinmääriä hoitajien pyynnöistä huolimatta. Eräs tutkija ei tiennyt suorittamansa kokeen vakavuusluokitusta. Henkilökuntaa ei ollut aina saatavilla, kun sairaiden eläinten kunto olisi pitänyt tulla tarkastamaan. Eläimet jätettiin kärsimään vuorokausiksi kivuliaiden sairauksien kanssa, vaikka eläimen huono kunto oli henkilökunnan tiedossa eikä kärsimyksen aiheuttamiselle ollut tieteellisiä perusteita.
Laitoksessa tehtiin viranomaistarkastus aktiivin työskentelyn aikana. Tarkastuksesta kerrottiin etukäteen ja laitoksen johtaja antoi työntekijöille ja tutkijoille ohjeen katsoa paikat kuntoon ennen viranomaisten saapumista. Ylitäytetyt häkit tyhjennettiin ja huonokuntoisimmat eläimet lopetettiin. Näin viranomainen saattoi antaa laitokselle puhtaat paperit.
Suljettujen ovien takana
Koe-eläinlaitokset ovat joka paikassa tarkasti suljettuja ja valvottuja laitoksia. Niihin pääsee vierailulle vain ani harvoin, ja silloinkin vierailijat näkevät vain tarkoin harkittuja osia laitoksen eläintiloista. On sinänsä ymmärrettävää, että tautiriskien ja eläimille mahdollisesti aiheutuvan stressin takia laitokset tulee pitää suljettuina ylimääräisiltä vierailta. Toiminnasta on kuitenkin kaikki avoimuus kaukana. Tällä hetkellä lähes ainoa keino saada todellista tietoa koe-eläinlaitosten arjesta ja eläinten kohtelusta on niiden toiminnan tarkkailu ja kuvaaminen salaa, todetaan GAIAsta.
Suomessa ja koko EU:ssa noudatetaan yhtenäistä EU-direktiiviä koe-eläinten kohtelussa. Suomessa tehtiin vuonna 2015 läänineläinlääkärin toimesta tarkastus eläinkoetoimintaa harjoittavassa laitoksessa 41 kertaa. Tarkastuksista vain 14 tehtiin ilman ennakkoilmoitusta. Kaikkiaan huomautettavaa löytyi 27 laitoksesta 37:stä tarkastetusta. Pääosin huomautukset koskivat kirjanpitoa, mutta huomautuksia annettiin myös eläinten lopetusmenetelmistä sekä puutteellisista pito-olosuhteista.
Suomessa käytettiin vuonna 2015 vajaa 100 000 eläintä eläinkokeissa ja noin 150 000 eläintä muussa kasvatustoiminnassa koe-eläinlaitoksissa.
