Laiminlyönnit ovat lisääntyneet tuotantoeläintiloilla

Otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa havaittiin eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa enemmän kuin edellisenä vuonna.   

Vuonna 2022 tarkastusmäärissä palattiin korona-ajan jälkeen tavanomaisiin määriin. Tarkastettavaksi valittiin noin 7 % lammastiloista ja 20 % vuohitiloista, joilla on vähintään 20 eläintä, 5 % kaikista turkistiloista, 5 % sikatiloista, 7 % broileritiloista sekä 3 % nautatiloista, joilla on vähintään 10 nautaa. Tiloja tarkastettiin 388, ja näistä 333:llä oli tarkastushetkellä eläimiä.   

Nauta-, lammas, sika- ja broileritiloilla laiminlyöntien osuudet kasvoivat. Munintakana- ja turkistiloilla ne vähenivät. Riskiotantaan kuuluvilla tiloilla oli suurempi riski laiminlyönneille (33 %) kuin satunnaisesti valituilla tiloilla (20 %). Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta puutteet tuotantoeläinten pidossa eivät johdu toimijoiden tietämättömyydestä tai ammattitaidon puutteesta. Tyypillisiä syitä voivat olla muun muassa turtuminen omiin toimintatapoihin, oman jaksamisen väärinarviointi, säännösten noudattamisen kalleus sekä alan lisääntyneet tuottavuusvaatimukset. 

Vuonna 2022 valvonnassa painotettiin kanaloita. Vuonna 2023 valvontaa painotetaan erityisesti broileritiloille. 

Eläinkuljetuksissa laiminlyöntejä havaittiin 6,5 %:ssa tarkastetuista kuljetuksista. Suurin osa tarkastuksista kohdistui nauta-, sika- ja siipikarjakuljetuksiin, lisäksi tarkastettiin hevos-, poro- ja lammaskuljetuksia.  

Nauta-, lammas, sika- ja broileritiloilla laiminlyöntien määrä on lisääntynyt 

Tuotantoeläintilojen otantatarkastuksissa sellaisten tilojen osuus, joilla oli laiminlyöntejä (29 %), nousi hieman edellisestä vuodesta (25 %). 

Tarkastetuista nautatiloista 32 prosentilla havaittiin laiminlyöntejä. Tämä on enemmän kuin vuotta aiemmin (28 %). Kaikista naudoilla havaituista laiminlyönneistä 33 % todettiin vasikoilla. Vasikoiden pidon yleisimmät laiminlyönnit ovat kohdistuneet vuodesta toiseen pääosin pitopaikan puhtauteen ja turvallisuuteen sekä tilavaatimuksiin.  

Vanhemmilla naudoilla yleisimmät laiminlyönnit koskivat edellisen vuoden tapaan pitopaikan turvallisuutta ja puhtaana pitoa sekä eläinten hyvinvoinnista huolehtimista. Suurin osa sekä vasikoilla että aikuisilla naudoilla havaituista laiminlyönneistä kohdistui suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin.  

Niiden sikatilojen osuus, joilla havaittiin laiminlyöntejä (13 tilaa), nousi huomattavasti kahteen edelliseen vuoteen verrattuna (25 → 17→ 38 %). Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli keskimäärin 3,8, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin (1,5). Sillä oliko sikatila saanut eläinten hyvinvointikorvausta ei ollut vaikutusta laiminlyöntien määrään. Jos sikatilalla oli havaittu puutteita eläinten aiemmissa eläinten hyvinvoinnin valvonnoissa, riski laiminlyönnille oli suurempi kuin jos puutteita ei ollut. 

Lammastilojen eläinsuojelutarkastuksissa havaittujen laiminlyöntien osuus nousi selvästi edellisvuodesta (19 → 28 %). Myös laiminlyöntejä tilaa kohti laskettuna oli keskimäärin selvästi enemmän. Yleisin puute lampailla oli riittämätön eläimille sopivan rehun saanti. Muutoin lampailla laiminlyönnit koskivat eläinten hyvinvoinnista huolehtimista. 

Munintakanaloissa ja turkistiloilla laiminlyönnit vähenivät viime vuoteen verrattuna. Munivien kanojen pitopaikkoja tarkastettiin 56, mutta tarkastushetkellä oli kanoja vain 31 tilalla. Näistä laiminlyöntejä oli 23 %:lla. Häkkikanaloissa (27 %) oli enemmän puutteita kuin avokanaloissa (15 %). Asianmukaisesta lopetuksesta ei ollut huolehdittu kolmessa tapauksessa. Kahdella tilalla häkeissä ei ollut asianmukaista varustetta, johon kanojen kynnet hioutuvat.  

Kolmella 28 tarkastetusta turkiseläintilasta havaittiin puutteita (11 %). Valvonnassa painotettiin minkki- ja supikoiratiloja. Laiminlyönnit liittyivät pitopaikan pohjan turvallisuuteen ja häkin pohjaverkon vaatimuksiin. Kahdessa tapauksessa ei huolehdittu asianmukaisesti eläinten terveydestä tai hyvinvoinnista tai sairastuneista ja vahingoittuneista turkiseläimistä. Yhdellä tilalla ei lääkinnällisestä hoidosta pidetty kirjaa. 

Edeltävän yhdeksän vuoden aikana laiminlyöntien osuus turkistiloilla on vaihdellut 0–66 prosentilla tarkastetuista tiloista. 

Eläinkuljetusten ja teurastamoiden valvonnassa edelleen puutteita  

Vuonna 2022 eläinsuojeluvalvonnalle asetettuja määrällisiä tavoitteita ei aivan saavutettu. Aluehallintovirastojen yhteenlaskettu eläinten hyvinvoinnin valvontaan käyttämä työaika vuonna 2022 oli yhteensä noin 19 henkilötyövuotta. 

Suurin osa aluehallintovirastoista pääsi eläinkuljetusten tarkastustavoitteeseensa tai ylittivät sen, mutta teurastamoissa tehtävien eläinkuljetustarkastusten määrissä jäätiin tavoitteesta selkeästi. Kaupallisten eläinkuljetusten tarkastustavoite vuonna 2022 oli yhteensä noin 640 tarkastusta. Tarkastuksia tehtiin 401 kpl. 

Kaikkiin 15 isoon teurastamoon tehtiin vuoden aikana vähintään yksi eläinsuojelutarkastus. Pienteurastamojen osalta tarkastus tehtiin 26 laitoksessa, ja tarkastamatta jäi 16. Yhteensä dokumentoitiin 43 tarkastusta 41 eri teurastamoon. Eläinsuojelutarkastuksissa havaittiin epäkohtia 11 teurastamossa (3 isoa ja 8 pientä), joista kolmelle laitokselle annettiin eläinsuojelulain mukaisia määräyksiä täyttää velvollisuutensa annetussa määräajassa.  

Edellisten vuosien tapaan teurastamojen tarkastuksissa havaituista epäkohdista suurin osa johtui laitoksen puutteellisesta omavalvontamenettelystä. Yleisimmät epäkohdat olivat tainnutusvälineiden huoltokirjanpidon laiminlyönti ja säilytystilojen puutteelliset karsinamerkinnät. Saapuvien teuraskuljetusten tarkastamiseen tai yön yli säilytettävien eläinten kuivitukseen, ruokintaan tai lypsyyn liittyvät toimintatavat olivat edelleen puutteelliset muutamassa teurastamossa. Yhdessä teurastamossa työskenteli henkilö, jolla ei ollut voimassa olevaa kelpoisuustodistusta. 

Vuonna 2022 toiminnassa oli 57 teurastamoa, joista osassa toimintaa oli vain lyhyen ajan tai yksittäisiä päiviä vuodesta. 12:ssa (21 %) toiminnassa olleista teurastamoista ei ole tehty viimeisen kahden vuoden aikana yhtään kattavaa eläinsuojelutarkastusta. Näistä 8:ssa (14 %) tarkastusta ei ole tehty viimeisen kolmen vuoden aikana.

Lue lisää (muualla verkossa): 

Ruokavirasto 21.6.2023: Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2022 (pdf-dokumentti).

Kuva: IStock.com / James E Bailey (kuva on kuvituskuva eikä liity uutiseen).

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: