Lintuinfluenssatartuntoja on löydetty jo 42 turkistarhalta, mikä tarkoittaa satojentuhansien eläinten tappamista. Eläinten tappamisen ja hävittämisen kustannukset sekä tarhaajille maksettava korvaus otetaan valtion pussista.
Lintuinfluenssatartunnat Suomen turkistarhoilla alkoivat kesäkuussa. Tartunnat levisivät, koska tartuntaa kantaneet linnut pääsivät kosketuksiin tarhattujen kettujen, minkkien ja supikoirien kanssa useilla tarhoilla.
Animalia-media selvitti Ruokavirastolta ja maa- ja metsätalousministeriöltä lintuinfluenssan torjuntaan kulutettavia varoja. Saatujen tietojen mukaan veronmaksajille aiheutuvat kulut nousevat miljooniin euroihin. Tällä hetkellä lasku torjuntatöistä ja korvauksista tulee olemaan ainakin 9 miljoonaa euroa.
Hallituksen lisätalousarviossa lokakuussa hyväksyttiin 7,6 miljoonan euron arviomääräraha käytettäväksi lintuinfluenssan torjunnan kustannuksiin vuonna 2023. Ministeriöstä saadun tiedon mukaan lopullista summaa ei kuitenkaan voida vielä arvioida, sillä turkiseläinten lopetuksia ei ole saatu päätökseen eikä korvaushakemuksia ole saatu vielä kaikilta tarhaajilta. Lisäksi uusia lopetusmääräyksiä saattaa vielä tulla, kun turkistarhojen testaukset etenevät. Jos lakisääteiset korvaukset ylittävät nyt budjetoidun määrärahan, siihen tullaan lisäämään rahaa.
Ministeriön vastauksen mukaan 7,6 miljoonaa euroa on arvio siitä, paljonko turkiseläinten lintuinfluenssan torjunnasta aiheutuviin lakisääteisiin kustannuksiin ja korvauksiin tullaan käyttämään tänä vuonna. Kustannuksiin sisältyvät muun muassa lopetustyö, tapettujen eläinten kuljetukset ja niiden hävitys. Korvaukset taas kattavat tarhaajille maksettavat korvaukset tuotannon menetyksistä sekä tapetuista turkiseläimistä.
Ruokavirasto sai lisämäärärahan lintuinfluenssan torjumiseen
Ruokavirasto vastaa muun muassa turkistarhoilla otettavien näytteiden analysoinnista ja näytteenottotoiminnan organisoinnista. Näihin toimenpiteisiin myönnettiin Ruokavirastolle miljoonan euron lisämääräraha korvamerkittynä lintuinfluenssan torjumiseen. Lisäksi eläinten lopettamisen ja ruhojen hävittämisen kuluja maksetaan eläinlääkintähuollon ja kasvintuhoojien torjunnan 1,4 miljoonan euron arviomäärärahasta, mutta tarkkaa tietoa ei ole saatavilla siitä, kuinka suuri osuus määrärahasta käytetään lintuinfluenssan torjuntaan liittyvään työhön.
Korvattavaa tulee myös näytteenottotyötä tekevien eläinlääkäreiden työstä. Aluehallintoviraston arvion mukaan kunnille korvattaisiin yhteensä noin 300 000 euroa lintuinfluenssan torjunnasta vuonna 2023. Tieto on saatu maa- ja metsätalousministeriöstä.
Yhteenlaskettuna lintuinfluenssan torjuntaan on budjetoitu tälle vuodelle ainakin 8,9 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä menee turkistarhaajille maksettaviin korvauksiin, joista ensimmäisiä tullaan maksamaan Ruokaviraston mukaan vielä tämän vuoden aikana. Lisäksi rahaa kuluu tapettujen eläinten hävittämiseen sekä turkistarhoilla tehtävään näytteenottotyöhön ja näytteiden analysointiin.
Viime vuonna Animalia-media paljasti, että turkisalaa tuettiin Suomessa koronapandemian aikana yli 33 miljoonalla eurolla.
Asetus estänee uusien siitoseläinten välittömän hankkimisen
Tällä hetkellä lintuinfluenssaa on löydetty 42 suomalaiselta turkistarhalta, kun viime viikolla ilmoitettiin 10 uudesta löydöksestä kettutiloilta. Kettutarhoja oli ehditty silloin tarkastaa 38 kappaletta, joten tartunta löytyi joka neljänneltä tarhalta. Tartuntoja löytyi myös kokonaan uusilta paikkakunnilta, kuten Eurajoelta. Kaikkien näiden tarhojen eläimet on määrätty tai tullaan määräämään lopetettaviksi: yhteensä lopetusmääräyksen on saanut satojatuhansia eläimiä.
Lokakuussa maa- ja metsätalousministeriö laittoi lausunnoille asetuksen lintuinfluenssan torjunnasta turkistarhoilla. Mikäli asetus hyväksytään sellaisenaan, tarkoittaa se sitä, että monet nyt lintuinfluenssan takia tyhjennetyt tarhat voivat ottaa uusia siitoseläimiä aikaisintaan syksyllä 2024. Turkistarhojen rakenteet ovat vaikeasti puhdistettavia ja tarhat ovat maantieteellisesti keskittyneet pitkälti lähekkäin.
Asetusluonnoksen perustelumuistiossa todetaan, että jos tarhaa ei ole desinfioitu viranomaisten toimesta tai jos se sijaitsee alueella, jolla on 20 kilometrin säteellä yli kolme turkistarhaa, joissa on todettu lintuinfluenssaa, saisi tarha ottaa uusia eläimiä aikaisintaan 1.9.2024.
Jos tarhan rakenteet ovat tehokkaasti desinfioitavissa ja jos 20 kilometrin säteellä on korkeintaan kolme muuta turkistarhaa, joissa on todettu lintuinfluenssaa, saa tarhalle ottaa uusia eläimiä aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua desinfiointiurakan loppumisesta.
Koska kaikki Suomen turkistarhat tullaan tutkimaan lintuinfluenssan varalta, on todennäköistä, että tartuntoja löytyy vielä lisää. Minkkitarhojen näytteenotot saatiin päätökseen lokakuun lopussa ja samalla supikoira- ja kettutarhojen näytteenotot alkoivat. Kaikkiaan näytteitä tullaan ottamaan noin 400 toiminnassa olevalta turkistarhalta, joten urakkaa on jäljellä vielä noin 300 tarhan verran.
Lue lisää (muualla verkossa)
Ruokavirasto. Lintuinfluenssatapaukset Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriö. Turkiseläimissä esiintyvän lintuinfluenssan vastustusta koskevat luonnokset maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi, perustelumuistio. (pdf)
Animalia-media 10.6.2022. Turkisala saanut koronatukea 33 miljoonaa – useat turkistarhat saaneet tukea perusteetta.
Kuva: Andrew Skowron / We Animals Media
