Animalia saa säännöllisesti palautetta eläinten hyvinvoinnista huolissaan olevilta kansalaisilta. Kaupunkien kesäkaudeksi hankitut eläimet eivät tee asiassa poikkeusta.
Vierailin heinäkuussa Turun Ruissalossa. Saarella viihtyivät myös valkoposkihanhet, joita eräs poika päätti kivittää. Pojan isä seisoi välinpitämättömästi vierellä. Puutuin tilanteeseen. Tämä sai minut pohtimaan, mikä oikeus meillä on valita, mitä eläimiä siedämme läheisyydessämme. Tuntuu siltä, että eläinten läsnäolo on hyväksyttävää, kunhan ne tavataan meille sopivassa paikassa ja sopivaan aikaan. Kaikille tämäkään ei sovi.
Kaupunkien kesäeläimiä ja kotieläinpihoja voidaan pitää koko perheen parhaana viihdykkeenä. Niitä saavutaan katsomaan pitkänkin matkan takaa. Toisaalta esimerkiksi luonnonvaraiset eläimet voivat herättää joissakin ihmisissä ärtymystä. Eläinten arvottaminen on arkipäiväistä, toisia eläimiä pidetään vähempiarvoisimpina kuin toisia. Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhassa jotkut vierailijat ovat kivittäneet ja potkineet valkoposkihanhia. Tarhan aidatut eläimet tuntuvat kuitenkin olevan yleisesti hyväksyttyjä.
Väkivallan uhka aitauksista riippumatta
Aidattu tilakaan ei välttämättä suojele eläimiä riittävästi joidenkin ihmisten väkivaltaisuudelta. Erityisesti kaupunkien kesäeläimet ovat joutuneet pahantahtoisten henkilöiden hyökkäyksien kohteiksi. Esimerkiksi Turussa sijaitsevan Kupittaan lintulammikon kukkojen kauloja on viilletty auki kuluneen kesän aikana. Myös alueen valkoinen riikinkukko löytyi kuolleena. Sen niska oli murrettu.
Kesäeläinten kohtelusta löytyy myös muita surullisia esimerkkejä. Porin Kirjurinluodon kesäeläinten kerrotaan kohtaavan toistuvasti kiusaamista. Alpakoiden aitaukseen on menty luvatta, ja niitä on tönitty. Alueen eläimille on myös juotettu siideriä ja energiajuomia.
Esimerkiksi Turun Kupittaan lintulammikolle on yleisölle vapaa pääsy ympäri vuorokauden. Lintulammikon kesäkausi lopetetaan vahingontekojen takia poikkeuksellisesti aikaisemmin kuin ennen, mutta osa linnuista tuodaan alueelle takaisin talvella. Eläinten viihdykearvo ylittää siis turvallisuuden.
Vuonna 2016 Kokkolan kaupungin tekolammessa asuvat karpit olivat vaarassa menettää henkensä, koska kaupunki päätti lopettaa lammen hapettamisen talviajaksi. Kaloille suostuttiin lopulta asettamaan hapetin huolestuneiden yhteydenottojen ja Animalian tekemän rikosilmoituksen johdosta.
Yksilön vastuun lisäksi kaupungilla on oltava vastuu eläinten hyvinvoinnista. Ongelmat eivät hoidu sillä, että eläimet viedään hetkeksi pois ja tuodaan myöhemmin takaisin tai jätetään oman onnensa nojaan talvikaudeksi.
Eläimet viihdyttäjinä, koristeina ja opetuksen apuna
Kesällä saimme huolestuneelta kansalaiselta palautetta erään kaupungin kesäkanoihin liittyen. Kanojen ruokinta-automaatti oli perjantai-iltana tyhjillään. Läheisen ravintolan työntekijä kertoi hänelle, että kanat ovat viikonlopun yksin. Tietoa kanoista huolehtivan tahon yhteystiedoista ei ollut. Henkilö kirjoitti asiasta sosiaalisessa mediassa, minkä johdosta joku oli myöhemmin käynyt täyttämässä kanojen ruokinta-automaatin. Palautteen antaja käy yhä säännöllisesti tarkistamassa kanojen tilanteen.
Eläimet nähdään koristeena kaupungille ja viihdykkeenä ihmisille – kulutushyödykkeinä. Kaiken takana on oltava ajatus siitä, että eläimet ovat arvoltaan ihmisiä alempana. Tällöin saamme ikään kuin hyväksynnän käyttää eläimiä tarpeisiimme.
Viihteellisyyden lisäksi kaupunkien kesäeläimiä ja kotieläinpihoja voidaan puolustaa opetustarkoituksessa. Niitä pidetään hyvinä keinoina opettaa lapsille eläimistä ja siitä, miten ruoka päätyy lautasille. On kuitenkin vaarana, että vierailijat saavat vääristyneen kuvan eläintuotannosta. Tuotantoeläimet pääosin elävät suljetuissa tuotantotiloissa, suurissa yksiköissä. Idyllinen maalaismaisema eläimineen on kaukana nykyaikaisesta eläintuotannosta. Eläinten elämän tulisi lisäksi olla paljon merkityksellisempää, kuin päätyä ihmisten syötäväksi.
Eläinten ehtojen kunnioittaminen lähtökohdaksi
Mitä vastuullisia valintoja sinä voit tehdä, jos maatilan eläinten näkeminen kuuluu lomasuunnitelmiisi? Sen sijaan, että mietit, näetkö kesäretkellä mahdollisimman monta eläintä ja saako niitä koskea tai ruokkia, suosittelen ottamaan etukäteen selvää muun muassa siitä, mitä kohteen eläimille käy kesäkauden jälkeen, minkälaisissa tiloissa ne elävät talvella ja pääsevätkö eläimet suojaan halutessaan vai ovatko aitaukset rakennettu niin, että eläimet ovat mahdollisimman paljon esillä. Ota selvää kotieläinpihoista, jotka tarjoavat loppuelämän kodin hylätyille maatilan eläimille.
Tuotantoeläinten turvakodit, esimerkiksi Eläinsuojelukeskus Tuulispää, Eläinten turvakoti Saparomäki tai Eläinsuojelutila Huvimäki, ovat eettisiä valintoja. Lopuksi, jos sinua askarruttaa jokin asia kaupunkisi kesäeläimissä tai muussa eläinten pitopaikassa, älä pelkää tarttua toimeen ja selvittää asia tai kysyä apua.
Lähteet (muualla verkossa)
MTV Uutiset 2019: Aikuiset kivittävät ja potkivat valkoposkihanhia ja kaatavat niiden päälle kahvia Korkeasaaressa – ”Övereimmistä tapauksista ovat vastanneet perheenisät, hyvin outoa machoilua”.
Iltalehti 2019: Ilkivaltaa lintulammikolla? Valkoinen riikinkukko löytyi niskat nurin, kukoilta viilletty kaulat auki – ”Kettu ei käytä puukkoa”.
Yle 2019: Turun Kupittaan lintulammikko pistää ovet säppiin tavallista aikaisemmin – aitauksessa poikeuksellista ilkivaltaa.
Aamulehti 2017: Kilille juotettiin siideriä ja riikinkana myrkytettiin hengiltä – Porin Kirjurinluodon kesäeläimiä kiusataan vuodesta toiseen.
Yle 2016: Palautevyöry pakottaa Kokkolan harkitsemaan uudelleen karppilammen hoitoa.
