Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset





Animalia
Sanna Hellström
Korkeasaaren johtaja, eläinlääketieteen tohtori

Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä sekä edistää eläinten hyvinvointia.

Lain nojalla on säädetty, että eläintarhan ketulla pitää olla 600 neliötä tilaa, mahdollisuus kaivaa, lepotasoja eri korkeuksilla, pesäpaikkoja ja mahdollisuus vetäytyä syrjään lajitovereiltaan. Turkistarhalla samalle ketulle riittää 0,8 neliötä, verkkopohja, hylly ja pesäkoppi poikasten aikaan.

Ihmisen tarpeet määrittelevät, mikä asetuksissa katsotaan eläimelle riittäväksi. Eläimen kokemaan hyvinvointiin ei vaikuta se, minkä takia se on ihmisen hoidossa. Siten onkin suunnattoman epäloogista, että samalle eläinlajille säädetään täysin erilaiset pitovaatimukset ihmisen tarpeiden mukaan. Turkiseläinten kohtelu ei kuitenkaan ole ainut epäjohdonmukainen kohta ajattelussamme.

Kirahvin tappaminen Kööpenhaminan eläintarhassa aiheutti maailmanlaajuisen kohun. Nuori uros lopetettiin, koska se ei enää mahtunut samaan laumaan toisen uroksen kanssa, eikä sille ollut tilaa toisessa kunnollisessa eläintarhassa. Eläintarha sai syyttäviä ja kauhistelevia viestejä ympäri maailman. Samaan aikaan pelkästään Suomessa teurastetaan yli kaksi miljoonaa sikaa joka vuosi, eikä niitä sure juuri kukaan.

Ihmiset haluavat eksoottisia lemmikkejä, vaikka harvalle pystytään kotioloissa luomaan kunnon olosuhteita saati hoitoa. Tuttujen kissojen ja koirienkin hoito on usein puutteellista. Ajatellaan, että kun eläin on rakas, niin sen olosuhteetkin ovat kunnossa. Suuri eläinrakkaus ei kuitenkaan takaa hyvää elämää. Rakkaita lemmikkejä on jalostettu pilalle ja lihotettu sairaiksi.

Korkeasaaressa katselen usein kanoja, jotka kuopivat maata, munivat pesiinsä ja pyrähtävät yöksi puuhun nukkumaan. Jos ihmiset näkisivät munintakanaloiden häkit, niin olisivatko ne hyväksyttäviä? Entä laittaisimmeko koiran ritiläpohjaiseen ahtaaseen tarhaan ja emon synnyttämään pieneen häkkiin?

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä oikeasta ja väärästä. Joidenkin mielestä eläimiä ei pitäisi olla ihmisten hoidossa lainkaan ja toisten mielestä eläinten hyödyntäminen on kyseenalaistamatta oikein. Voisi silti odottaa, että lainsäädäntö kohtelee eläimiä tasa-arvoisesti.

Vieraileva kolumnistimme, Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori Sanna Hellström. Kuva: Mari Lehmonen

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2019. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.






Julkaistu: syyskuu 2, 2019