Eläimet ja eläinten suojelu ovat tärkeä aihe ympäri maailman lukuisille ihmisille. Juttu on ensimmäinen osa Eläinten oikeudet maailmalla -artikkelisarjaa. Tässä osassa tutustutaan kiinalaiseen toimintaan eläinten puolesta.
Valitettavasti eläimet nähdään edelleen suurimmaksi osaksi hyödykkeinä, ja valtaosa ei saa osakseen inhimillistä kohtelua koko elämänsä aikana. Onneksi on myös ihmisiä, jotka taistelevat eläinten puolesta. Maailmalla on kasvava määrä erilaisia eläinoikeusjärjestöjä sekä eläinten hyvinvointia ajavia järjestöjä, joilla kaikilla on sama visio: tehdä tästä maailmasta parempi paikka eläimille.
Kiinasta tähän juttuun valikoitui organisaatio nimeltä ACTAsia. Toiminnanjohtaja Pei Su perusti ACTAsian yhdessä aasialaisen eläinlääkärin kanssa vuonna 2006. He näkivät tarpeen lisätä myötätuntoa eläimiä, ihmisiä ja luontoa kohtaan Aasiassa.
Järjestön päämääränä on kouluttaa lapsia, kuluttajia ja ammattilaisia rakentamaan ystävällisempää ja kestävämpää maailmaa. He kampanjoivat aktiivisesti turkisten käytön kieltämisen puolesta vaateteollisuudessa sekä tehotuotannon lopettamiseksi. Heillä on myös laaja “Vets for Change – Veterinary Training” -ohjelma, jossa koulutetaan eläinlääkäreitä kaikkialla Aasiassa. Lasten “Caring for Life” -koulutusohjelmassa autetaan alakoululaisia kehittämään myötätuntoa, tietoisuutta sekä vastuuntuntoa eläimiä kohtaan.
Animalia-media esitti Pei Sulle kysymyksiä eläinten oikeuksista ja aktivismista Kiinassa.
Esittele itsesi ja kerro, mikä sai sinut kiinnostumaan eläinten oikeuksista?
Olen Pei Su, ACTAsian perustaja sekä toiminnanjohtaja. Muistan lapsuudestani, että ihmisillä ei yleensä ollut lemmikkejä, ja oli epätavanomaista näyttää empatiaa eläimiä kohtaan. Toisaalta oli myös tavallista, etteivät vanhemmat näyttäneet avoimesti rakkauttaan edes lapsiaan kohtaan. Lapset taas opetettiin kunnioittamaan vanhempiaan ja auktoriteetteja.
Eläimiä kohtaan ei oikeastaan tunnettu mitään eikä ajateltu, että eläimillä itsellään voisi olla minkäänlaisia tunteita. Tämän vuoksi monet lapset Aasiassa kasvavat olettaen, että eläimet ovat täällä vain ihmistä varten ja ovat hyödyllisiä “liikkuvia objekteja”, mikä on suora käännös kiinan kielen sanasta eläin.
Vaikka monet järjestöt ovat ryhtyneet suoriin toimiin ihmisten, eläinten ja ympäristön puolesta, on selvää, että suurin este ongelmien ratkomiseksi on välinpitämättömyys, ei niinkään julmuus.
Mitkä ovat olleet suurimmat saavutukset eläinten hyvinvoinnin kannalta Kiinassa ja miten ne saavutettiin?
Yleisön tietoisuuden lisääminen Kiinassa edistää eläinten hyvinvointia. ACTAsia ja muut eläinsuojelujärjestöt käyttävät sosiaalista mediaa, kun kerromme yleisölle esimerkiksi eläinrääkkäyksestä, eläimiin kohdistuvista laiminlyönneistä, villieläimille aiheutetuista julmuuksista sekä tehotuotannon vaikutuksista luontoon.
ACTAsia on työskennellyt erityisesti turkisalan kitkemiseksi Kiinassa, ja yli vuosikymmenen tutkimusten sekä julkaistujen raporttien ansiosta järjestöämme pidetään luotettavana ajantasaisen tiedon lähteenä. Varmistamme, että viestinnässämme on aina faktat kunnossa. Teemme esimerkiksi tutkimuksia kuluttajatrendeistä, ja luvut näyttävät, että turkistuotanto vähenee Kiinassa tällä hetkellä.
Kiinassa eläinten hyvinvointia ei tunnisteta terminä, ja eläinten oikeuksien ajamiseen suhtaudutaan pelolla ja varauksella. Eläinoikeustoimintaa pidetään jopa ääriliikkeenä.
ACTAsia edistää eläinten hyvinvointia monin eri tavoin ja muun muassa tuemme eläinlääkäreitä “Vets for Compassion” -koulutusohjelman kautta. Tämä ohjelma aloitettiin vuonna 2009 ja tänä päivänä sillä on 28 kouluttajaa, jotka ovat kouluttaneet tuhansia eläinlääkäreitä edistämään eläinten hyvinvointia ja tukemaan paikallisia eläinsuojelujärjestöjä niiden kipeästi tarvitsemilla resursseilla.
Pidämme tätä suurena saavutuksena eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi Kiinassa. Koemme saaneemme paljon aikaan jakamalla tietoa ja kouluttamalla sekä kehittämällä ammattia, joka on keskeisessä roolissa eläinten hyvinvoinnissa.
Vaatimuksia kosmetiikan eläinkokeista on hiljattain muutettu niin, että Kiinan ulkopuolella olevien yritysten ei tarvitse testata kosmetiikkatuotteitaan eläinkokeilla saadakseen myydä niitä Kiinassa. Tämä on suuri edistysaskel ja toivomme, että tämä toimisi esimerkkinä myös Kiinan omilla markkinoilla ja säästäisi tulevaisuudessa miljoonia eläimiä kärsimyksiltä.
Mitkä ovat järjestösi mielestä maan suurimmat ongelmat eläinten hyvinvointiasioissa ja miten järjestösi yrittää toiminnallaan vaikuttaa näihin ongelmiin?
Turkikset ovat muodissa, mikä johtuu kulttuurin myönteisestä asenteesta turkisten käyttöä kohtaan. Muotiteollisuus myös markkinoi vahvasti turkiksia Kiinassa. ACTAsia työskentelee tämän asian muuttamiseksi monilla eri tasoilla, kuten tutkimustyössä ja kuluttajien valistamistapahtumissa.
Tutkimuksissa keräämme faktoja sekä julkaisemme raportteja, jaamme keskeisiä viestejä ja pyrimme kumoamaan alan viherpesua tuomalla tosiasioita ilmi medialle, muotialalle sekä poliitikoille. Käytämme raportteja tehdäksemme ehdotuksia hallitukselle. Ehdotusten liitteenä on erinäisiä tutkijoiden ja yhteistyökumppaniemme allekirjoittamia kirjeitä.
ACTAsia järjestää Kiinassa kaksi kuluttamiseen liittyvää foorumia vuodessa, joista toinen on suunnattu yrityksille ja toinen kuluttajille. Jaamme päivityksiä tutkimuksistamme ja tuomme yhteen muoti-ikoneita, asiantuntijoita, mediaa, valtion virkamiehiä sekä muotisuunnittelijoita Kiinasta ja muualta maailmasta keskustelemaan ajankohtaisista turkiksiin liittyvistä uutisista, teemana tietysti turkittomuus.
Foorumit ovat olleet vuodesta 2022 lähtien osa Shenzenin virallista muotiviikkoa, joten saamme näkyvyyttä koko ajan enemmän avainyleisömme keskuudessa. Shanghain virallisella muotiviikolla 2022 yksi turkiton jälleenmyyjä MTG piti turkittoman muotinäytöksen, joka oli mielestämme valtava saavutus tällä saralla.
Vuoden 2022 lopussa ACTAsia on rekrytoinut 81 turkitonta jälleenmyyjää – luotettuja brändejä, joiden kohdalla kuluttajat tietävät, että heiltä on turvallista ostaa ja tukea sitä kautta turkisten vastaista liikettä Kiinassa. ACTAsia mainostaa näitä tuotemerkkejä pitääkseen asian jatkuvasti esillä ja kuluttajien tietoisuuden ajan tasalla.
Mitkä ovat suurimmat haasteet, joita järjestönne aktiivien on kohdattava, kun he yrittävät edistää eläinten hyvinvointia? Oletteko huomanneet joitain parhaita käytäntöjä, kun yritätte vaikuttaa ihmisiin aktivismilla?
Aktivistina oleminen Kiinassa pitää sisällään riskejä. Riskit kohdistuvat sekä aktivisteihin henkilökohtaisesti että myös heidän perheisiinsä. ACTAsia kannustaa Kiinassa aktivismiin erityisesti henkilökohtaisilla valinnoilla.Pysymme lakien ja hyväksyttyjen toimintatapojen rajoissa emmekä rohkaise ketään laittomaan toimintaan. Kuluttajilla on valta valita, se valta muuttaa kysyntää ja vähentää turkistarhausta Kiinassa.
Yksi haaste on valtion tuki turkisalalle. Ala on nähty ratkaisuna köyhyyden kitkemiseen, ja sitä on aktiivisesti mainostettu ja edistetty Kiinassa. On paljon syvään juurtuneita kulttuurisia syitä, jotka ovat haasteena työllemme, kuten sosiaalinen asema, perinteet ja turkisalan tuki muotialan yliopistoille.
ACTAsia on pitää online-muotikurssia alan opiskelijoille ja asiantuntijoille. Kurssin päämääränä on ohjata seuraavan sukupolven suunnittelijoita ja asiantuntijoita lopettamaan turkisten käyttö ja siirtymään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Ystävällinen, valtavirran huomioiva ja positiivinen lähestymistapa on toiminut Kiinassa. Ihmiset haluavat tuntea olonsa turvalliseksi, kun he ilmaisevat itseään.
Suomessa turkistarhaus on ollut eläinoikeusjärjestöjen huomion keskipisteenä vuosikymmeniä, ja suurin osa suomalaisista vastustaa sitä. Suomalaiset turkiskasvattajat ovat tehneet yhteistyötä kiinalaisten turkistarhojen kanssa jo pitkään. Esimerkiksi suomalainen Saga Furs kouluttaa jatkuvasti kiinalaisia muotialan opiskelijoita ja opettajia ja tutustuttaa näitä turkisten käyttöön.
Mikä on Kiinassa yleinen mielipide turkiksista ja tarhauksesta ja näkeekö organisaatio, että sen kieltäminen tulevaisuudessa voisi olla mahdollista?
Kiinassa eläinten hyvinvointi ei ole etusijalla turkisalalla tai tehotuotannossa. Toiveikkuutta herättää kuitenkin uuden sukupolven ympäristötietoisuuden kasvaminen sekä hiilineutraalit tavoitteet. Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, ettei ymmärretä, että turkis tulee eläimistä, jotka on kasvatettu brutaaleissa olosuhteissa tai ylipäätänsä, että kyseiset eläimet tuntevat kipua ja tuskaa. Meillä on siis aikamoinen ylämäki tämän suhteen vielä kavuttavana.
Turkistuotanto on ollut laskussa Kiinassa, ja pyrimme edistämään turkittomuutta sosiaalisessa mediassa sekä vaikuttamaan kuluttajiin tuomalla esiin alaan kuuluvan eläinrääkkäyksen, ympäristöhaitat ja ihmisiin kohdistuvat potentiaaliset terveyshaitat. Tavoitteenamme on, että kysynnän väheneminen muuttaisi tarjontaa ja poliittinen tuki turkisalalle vähenisi.
Turkisala tuottaa Kiinassa tällä hetkellä alle 0,5 % vuosittaisesta bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa, että ala on kutistunut tarpeeksi, jotta se voidaan unohtaa ja lopulta kieltää maiden hiilidoksidipäästötavoitteiden mukaisesti.
Terveisiä tai kannustavia sanoja suomalaisille eläinaktivisteille?
Kestävä kehitys alkaa turkittomuudesta!
Olemme löytäneet tehokkaita tapoja muuttaa niin lasten kuin ammattilaisten sekä kuluttajien mielipiteitä erilaisten ohjelmien kautta.
Kulttuurin ja ihmisten mielen muuttaminen ei koskaan tapahdu nopeasti. Erityisesti Kiinassa lähtökohta on ollut haastava, koska maassa ei ole voimassa minkäänlaisia lakeja eläinten hyvinvoinnin osalta, ja eläinten oikeudet nähdään jopa ääriliikkeen näkemyksenä. Näistä haasteista huolimatta ACTAsia on pystynyt työskentelemään laajasti eläinten puolesta Kiinassa, ja järjestö on onnistunut muuttamaan ihmisten näkemyksiä melko lyhyessä ajassa.
Oli mielenkiintoista kuulla, että vaikka maamme ovat kaukana toisistaan monilla eri tasoilla, niin kohtaamme silti hyvin samanlaisia haasteita, kun puhumme eläinten puolesta.
Kirjoittajan loppusanat
Siitä ei ole kovin pitkä aika, kun suomalaisetkaan eivät olleet yleisesti ottaen kovin tietoisia turkistarhauksen todellisuudesta. Täälläkin valtio rahoittaa alaa. Suurin ero Kiinan turkisasioiden tiimoilta lienee se, että turkikset ovat Kiinassa suuremmin muodissa kuin Suomessa. Euroopassa turkiksia käytetään pääasiassa vaatteiden koristeisiin, kuten pipon tupsuna tai takin hupun karvareunuksena, ja kuluttajat eivät aina edes ole tietoisia siitä, että ne ovat aitoa turkista. Suomessakin suuri haaste eläinkysymyksissä on se, miten ihmiset saadaan näkemään eläimet erilaisessa valossa ja olentoina, jotka tuntevat ja ovat tietoisia itsestään.
Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut paljon positiivisia muutoksia eläinrintamalla, aivan kuten Kiinassakin. Olemme menossa oikeaan suuntaan ja uskon, että tunnelin päässä on nähtävissä valoa.
Kuvat: ActAsia
