Parhaat nautakaverit pitävät yhtä





Animalia

Jokaisen naudan sisällä asuu edelleen alkuhärkä. Tuotantoeläimenäkin elävällä naudalla on jäljellä esi-isänsä vahvat luontaiset käyttäytymistarpeet, kuten tarve sosiaalisuuteen, ympäristön tarkkailuun ja jälkeläisten hoitoon.

Jos nykynaudat saavat elää luonnontilaisissa oloissa, ne muodostavat sukulaisten kesken ryhmiä, joiden ytimessä ovat lehmät vasikoineen. Ryhmät ovat sosiaalisesti hyvin pysyviä, eikä niihin oteta uusia jäseniä helposti. Nautojen laumassa vallitsee sosiaalinen arvojärjestys, ja yksilön sosiaalinen asema laumassa on varsin pysyvä.

Laumaan syntyvät vasikat seuraavat tiiviisti emoaan ja ne vieroitetaan vasta, kun emo synnyttää seuraavan vasikkansa. Sonnivasikat lähtevät laumoista sukukypsyyden saavutettuaan ja viettävät aikaansa löyhissä poikaporukoissa, lehmien kiima-aikoja lukuun ottamatta.

Tuulispäässä vietetään aikaa yhdessä

Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä elää kuusi nautaa: ayrshirerotuiset Jennifer, Vippa, Konsti ja Late, kyyttö Nunnu sekä holstein Lennu. Tuulispään perustaja Piia Anttosen mukaan ne ylläpitävät sosiaalisia suhteita hoitamalla toisiaan, ääntelemällä, puskemalla, leikkimällä ja pitämällä toiset näköpiirissä.

Naudat käyttäytyvät laumoissa varsin samanaikaisesti – ne esimerkiksi syövät ja lepäävät mieluiten samaan aikaan.

”Kaikki asiat tehdään yleensä yhdessä, esimerkiksi lähdetään kauemmas metsään yhdessä, mennään syömään yhdessä ja levätään yhdessä”, Anttonen kertoo.

Tuulispäässä naudat saavat käyskennellä vapaasti. Anttonen kuvailee:

”Naudat saavat kulkea meillä oman mielensä mukaan. Ne asuvat pihatossa, joten ne voivat itse päättää ovatko sisällä vai ulkona. Ne pystyvät kävelemään, juoksemaan, hyppimään ja loikkimaan milloin mieli tekee. Samoin ne pystyvät hoitamaan toisiansa, valitsemaan makuupaikkansa – onko se jonkun vieressä, auringossa, varjossa vai tuulessa.”

Naudat muodostavat kiinteitä ystävyyssuhteita myös tuotanto-olosuhteissa

Tutkimusten mukaan vasikasta asti yhdessä kasvaneet lehmät viettävät paljon aikaa yhdessä myös aikuisina. Kiinteät sosiaaliset suhteet muodostetaan usein ennen 14 viikon ikää. Näiden varhaisessa vaiheessa saatujen ystävien välillä on myös aikuisena vähemmän aggressiivisuutta kuin myöhemmässä iässä tutustuneiden nautojen, ja stressaavassa tilanteessa pitkäaikaisen kaverin läsnäolo rauhoittaa parhaiten.

Vasikoille leikkiminen on tärkeää: ne puskevat ja ajavat toisiaan takaa. Leikkiessään vasikat oppivat sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjä ja kehittävät myös motoriikkaansa. Vasikan tulee myös kokea ympäristö turvalliseksi, jotta se uskaltaa leikkiä. Valitettavasti tuotantotilojen ahtaat karsinat ja liukkaat lattiat eivät useinkaan anna leikkiin mahdollisuutta.

Teksti perustuu Laura Uotilan artikkeliin ”Nauta kaipaa seuraa, lepoa ja laidunnusta”. Lue juttu kokonaisuudessaan täältä.

Kuvat: Wilhelmiina Keränen ja Jo-Anne McArthur






Julkaistu: helmikuu 5, 2019