Ruotsalaisen eläinoikeusjärjestön Djurrättsalliansenin mukaan yksi Ruotsin suurimmista turkistarhoista on sulkenut ovensa. Turkistarhalla on vielä muutamia varjotaloja, mutta häkit ovat tyhjät.
Ruotsissa kasvatetaan edelleen minkkejä, mutta kettutarhaus on loppunut tiukentuneen lainsäädännön myötä. Vuodesta 2001 lähtien kettujen kasvattaminen on ollut Ruotsissa sallittu vain tiloissa, joissa ketuilla on kaivamismahdollisuus, virikkeitä ja mahdollisuus elää luontaisena sosiaalisena ryhmänä. Tämä johti kettutarhauksen loppumiseen Ruotsissa. Myös minkkitilojen määrä on laskussa, Ruotsissa on enää 54 minkkitilaa.
Vuonna 2010 Djurrättsalliansen julkaisi järkyttävää materiaalia useilta ruotsalaisilta minkkitarhoilta, myös kyseiseltä tarhalta. Tämä johti tarkastukseen tilalle, jolla havaittiinkin puutteita. Tilalla oli tuolloin noin 90 000 eläintä, mikä oli huomattavasti enemmän kuin oli sallittua.
Eurooppalainen turkisala on kriisissä
Turkistarhaus on ollut jo pitkään heikosti kannattavaa, joten maissa, joissa lainsäädännöllä vaaditaan korkeampaa hyvinvointia, tarhaus on kannattamattomana loppunut. Näin on käynyt myös esimerkiksi Saksassa. Siellä säädettiin vuonna 2017 eläinsuojelulaki, joka vaatii turkistarhojen eläimille muun muassa enemmän tilaa ja minkeille uimismahdollisuuden. Siirtymäaikaa on vuoteen 2022 asti, mutta maan viimeinen turkistarha lopetti toimintansa jo maaliskuussa 2019.
Turkisala on laskusuhdanteessa koko Euroopassa, jossa turkistarhaus on kielletty jo 13 maassa. Ruotsalaisen suurtarhan sulkeutuminen on jälleen yksi merkki alan kriisistä. Koronavirustilanteen vuoksi tilanne on entisestään vaikeutunut. Suomessa Saga Furs on aloittanut yt-neuvottelut, joissa lomautetaan koko yhtiön henkilökunta. Verkossa järjestetty maalis-huhtikuun huutokauppa on myös sujunut huonosti. Tarjotuista ketunnahoista myytiin 14 % ja supikoirannahoista vain 9 %. Minkinnahoista on myyty suhteessa suurempi osa, mutta alhaisilla hinnoilla. Huutokauppa päättyy 9.4.
Eurooppalaiset eläinjärjestöt ovat pitkään kampanjoineet sen puolesta, että turkistarhaus kiellettäisiin. Suomessa päättäjien tulisi nyt tehdä pikaisia päätöksiä alan alas ajamisesta sosiaalisesti kestävällä tavalla, kun siihen on vielä mahdollisuus.
Alan oma valvonta on hyvinvointipesua
Suomessa otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa turkistiloilla havaittiin rikkeitä 37 prosentilla tiloista vuonna 2018. Näistä suuri osa liittyi suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin seikkoihin.
Eurooppalainen turkisala on ottanut käyttöön Welfur-sertifikaatin, jonka varjolla ohjelmaan hyväksyttyjen tarhojen tuottamia turkiksia markkinoidaan eettisempänä vaihtoehtona. Suomessa suurin osa tarhoista kuuluu sertifioinnin piiriin.
Viime vuonna Ruotsin 54 minkkitilasta tarkastettiin 12. Näistä 11 tilalla oli hyvinvointiongelmia. Tarha, jolla oli eniten puutteita, oli juuri saamassa Welfur-sertifikaatin.
Kansainvälisellä yhteistyöllä toteutettu Certified Cruel – Why WelFur fails to stop the suffering of animals on fur farms – raportti kuitenkin osoitti, että Welfurin hyvinvointiväitteet ovat hataralla pohjalla. Sertifikaatin vaatimukset eivät olennaisesti ylitä lainsäädännön vähimmäistasoa ja sitä valvotaan alan omin voimin. Lisäksi tarkastajilla on osoitettu olevan suoria yhteyksiä turkisalaan, vaikka sidonnaisuudet ovat Welfurin omissa ohjeistuksissa kielletty.
Kuva: Adobe Stock
Lähteet (muualla verkossa)
Animalian tiedote 21.1.2020.
Raportti paljastaa turkisalan WelFur-sertifioinnin vakavat eturistiriidat ja puutteet
Djurens Rätt -järjestön uutinen 18.3.2020. Brister på nästan alla kontrollerade minkfarmer
Djurrättsalliasen -järjestön uutinen 7.2.2020. En av Sveriges storsta minkfarmer bekraftad stängd
Ruokavirasto. Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2018 (pdf)
Raportti Certified Cruel – Why WelFur fails to stop the suffering of animals on fur farms (pdf)
