Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että ruuan hinta nousee Suomessa vuosina 2019 ja 2020. PTT:n mukaan ruuan hinnan nousu vaikuttaa vähentävästi muun muassa sian- ja naudanlihan kulutukseen. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden suosio näyttää sen sijaan kasvavan.
Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan elintarvikkeiden yleinen hinnannousu on tänä vuonna 1,2 % ja ensi vuonna 1,6 %. Hinnat nousevat kaikissa elintarvikkeiden päätuoteryhmissä (liha-, maito- ja viljatuotteet sekä leipä) vuosina 2019 ja 2020.
Lihatuotteiden kohdalla hinta nousee kuitenkin eniten eli 2,5 % tänä vuonna. Maitotuotteiden hinta nousee 1,8 % ja viljatuotteiden ja leivän hinnannousu tulee olemaan 1,5 % kuluvana vuonna. Lihan kulutukseen kerrotaan vaikuttavan erityisesti sen hinta – hinnan noustessa kulutus laskee.
PTT:n kulutustottumuksia selvittävästä raportista kuitenkin selviää, että kuluttajan ruokavalintoihin vaikuttavat myös eettiset ja terveydelliset syyt. Lisäksi kasviperäisten proteiinien saatavuuden paraneminen ja valikoimien laajentuminen helpottavat kasvisruokavalioon siirtymistä.
Sian- ja naudanlihan sekä maidon kulutus ja tuotanto vähenee, broilerinlihan taas kasvaa
PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan sianlihan kulutus Suomessa laskee edelleen. Myös naudanlihan kulutuksen arvioidaan vähentyvän tänä vuonna.
Tarkastelimme PTT:n tiedotteessa olevaa Luken tilastoa lihan kulutuksesta Suomessa. Taulukosta arvioiden sian-, naudan- ja siipikarjanlihan kulutus olisi noin 77 kiloa henkeä kohden 2018. Taulukon mukaan sian-, naudan- ja siipikarjanlihan kulutuksen arvioidaan putoavan noin 76,5 kiloon vuonna 2019 ja noin 75,5 kiloon vuonna 2020. Viimeisimmän kulutukseen perustuvan tilaston mukaan näitä lihoja syötiin 77,7 kiloa henkeä kohden vuonna 2017.
Myös sian- ja naudanlihan tuotanto pienentyy PTT:n ennusteessa. Lisäksi maitotuotteiden kulutus on Suomessa laskussa. Sen sijaan broilerinlihan kysyntä ja tuotanto jatkavat kasvuaan Suomessa. PTT:n mukaan broilerin kulutuksen kasvu johtuu siitä, että muita lihoja syödään vähemmän.
Animalian eläinsuojeluvastaava Laura Uotila muistuttaa, että broilerien tuotanto-olosuhteisiin ja hyvinvointiin liittyy merkittäviä eettisiä ongelmia, joiden takia osa kuluttajista on vähentänyt tai lopettanut kokonaan broilerinlihan kulutuksen.
”Tuhansien sairaiksi jalostettujen broilerien kasvattaminen samassa, ahtaassa ja virikkeettömässä hallissa ei mahdollista lintujen lajityypillisten tarpeiden toteutumista. Broilerit stressaantuvat ja kärsivät muun muassa liian nopean kasvun aiheuttamista terveysongelmista.”
Kasvipohjaisten elintarvikkeiden kulutuksen ja tuotannon arvioidaan kasvavan
Kuiva kesä ja kova kysyntä vähensivät erityisesti kasvisten tarjontaa ja nostivat hintoja vuonna 2018. PTT kuitenkin arvioi, että kasvisten, marjojen ja hedelmien tarjonta kasvaa ja hintataso kääntyy laskuun tänä vuonna kasvuolosuhteiden ollessa suotuisat.
Kasvissyönnin suosio on osaltaan lisännyt vihannesten ja hedelmien kulutusta. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksen aineiston pohjalta on selvitetty, että tuoreita kasviksia kulutettiin vuonna 2016 yhteensä noin 54 kiloa henkilöä kohden ja tuoreita hedelmiä lähes 50 kiloa.
Maa- ja elintarviketalouden ennusteessa ei tilastoida lihaa ja maitotuotteita korvaavia vegaanisia vaihtoehtoja. Tämä hankaloittaa kasvisruuan kehityksen arvioimista. Kasviperäisten proteiinivaihtoehtojen kulutusta voidaan kuitenkin arvioida PTT:n raportin mukaan tuotanto- ja tuontitilastojen perusteella.
Esimerkiksi härkäpavun tuotanto on ollut nousujohteista. Aiemmin sitä ei myöskään tuotu Suomeen käytännössä lainkaan, mutta nyt tuontimäärä on jo noin 175 000 kg vuodessa. Raportin mukaan tämä kertoo lisääntyneestä eläinproteiinin korvaamisesta kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla.
Foodwestin vuonna 2017 toteuttaman kuluttajatutkimuksen mukaan erityisesti lihankulutuksen ympäristövaikutukset ja eläintuotannon eettiset ongelmat ovat osaltaan vaikuttaneet lihan kulutuksen muutoksiin. Kasvisruoka valitaan tutkimuksen perusteella myös terveydellisistä syistä.
Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt prosessoidun lihan syöpävaaralliseksi ja punaisen lihan todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi. WHO kehottaa ravitsemussuosituksessaan noudattamaan monipuolisesti koostettua kasvisruokavaliota. Kanada on poistanu lihan ja maidon ravitsemussuosituksista.
Foodwestin tutkimuksessa selviää, että jopa viidennes suomalaisista on vähentänyt viime vuosina lihan kulutusta. PTT:n raportin mukaan näyttää siltä, että kasvissyöjien osuus väestöstä kasvaa. Kasvisbuumi on todennäköisesti pidemmän aikavälin muutos, joka johtaa kasvisruokailun pysyvään suosioon.
Lähteet (muualla verkossa)
PTT-ennuste: Suomen maatalous seuraa maailmanmarkkinoiden muutosta.
PTT-tilastoanalyysi: Elintarvikkeiden kulutus Suomessa (pdf).
Luonnonvarakeskus: Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017?
Aalto, Kristiina: 1960-luvulla ruokakorissa painoi maito, perunat ja liha.
Foodwest: Kasvisruuassa maistuu seikkailu.
World Health Organization: A Healthy Lifestyle (englanniksi).
BBC News: Is Milk Healthy? Canada’s New Food Guide Says Not Necessarily (englanniksi).
