Videossa henkilö tulee kotiin ja huomaa koiran sotkeneen. “Sinäkö tämän teit, Rudolf? Nyt sinua hävettää, koska olit tuhma”, ääni videolla sanoo ja samaan aikaan kuvataan nurkassa luimistelevaa koiraa.
Vaikka häpeä on vain ihmisen tulkinta tilanteesta, katsojia naurattaa, kun koira näyttää nolostuneelta. Nolostumisen sijaan koira on kuitenkin todennäköisesti peloissaan. Ihmiset jakavat netissä myös videoita, joissa kissoja säikytetään, ankanpoikaset laskevat liukumäkeä, jähmettyneet kanit “loikoilevat” käsienpesualtaassa, kissat istuvat vessanpöntöllä, koirat skeittaavat, eläimet putoavat tai mokailevat muutoin. Ihastusta herättävät myös videot, joissa leijonat köllöttelevät ihmisten vieressä.
Sen lisäksi, että monet eläinvideot osoittavat sen, kuinka väärin voimme tulkita eläimiä, monia hassuina pidettyjä videoita varten eläimet ovat joutuneet opettelemaan temppuja, joiden koulutusmenetelmät eivät ole aina positiivisia. Videoiden vuoksi eläimet ovat joutuneet tilanteisiin, joissa ne eivät voi toteuttaa luontaista käyttäytymistään, vaan ne voivat kokea pelkoa tai jopa pitkäaikaista fyysistä kipua.
Eläimen “hassun käytöksen” takana voi olla vakavaa häiriökäyttäytymistä tai eläinten huumaamista, ja videoihin voi liittyä eläinrääkkäystä ja muuta laitonta toimintaa. Usein hauskat tai suloiset videot eivät ole vain sattumia, jotka joku onnekas on onnistunut kuvaamaan. Eläin on saatettu laittaa sille epämieluisaan tilanteeseen useita kertoja, jotta kuvaaja on saanut mieluisan videon.
Kun videoilla esiintyy suloisia suurisilmäisiä, lyhytkuonoisia koiria vauvoiksi tai sarjakuvahahmoiksi puettuina, kaikki eivät tule ajatelleeksi eläimen kärsimystä, vaan tällainen “vauva” voidaan haluta myös itselle. Videot voivat siis lisätä myös sairaaksi jalostettujen eläinten myyntiä.
Mitä enemmän klikkauksia, sitä enemmän rahaa
Osa sisällöntuottajista tehtailee hauskoja tai koskettavia eläinvideoita tienatakseen rahaa. Mitä enemmän videoita jaetaan ja niistä tykätään, sitä enemmän he saavat näkyvyyttä ja rahaa. Ei ole myöskään harvinaista, että höpsöt videot innostavat myös muita videoimaan vastaavanlaista materiaalia.
Uhanalaisiin puoliapinoihin kuuluvien hidaslorien myynti kiihtyi, kun niistä kuvattujen videoiden vuoksi ihmiset halusivat hidaslorin itselleen lemmikiksi. Näitä suurisilmäisiä puoliapinoita viedään luonnosta ja niiden myrkkyhampaat revitään ennen myyntiä irti. Hidaslorien kohtelu on monin tavoin hyvin julmaa.
Jo lähtökohtaisesti villieläimen hankkiminen lemmikiksi on kyseenalaista, mutta hidaslorien kohdalla tilanteen tekee erityisen sietämättömäksi se, kuinka väärin eläimiä tulkitaan. Videoissa hidaslorit ovat kädet ylhäällä ja ihmiset kutittavat niitä kainaloista. Hidaslori on villieläin, joka ei nauti kutituksesta. Käsien ylös nostaminen on niiden hyökkäysasento.
Mikä on hyvää sisältöä eläimistä?
Kaikki eläinvideot eivät ole automaattisesti pahasta. Ei ole väärin kuvata eläinten hoitamista tai auttamista, eläinten kanssa leikkimistä tai eläinten hauskanpitoa, kun videota ei tehdä eläimen hyvinvoinnin kustannuksella. Eläinten turvakodeissa kuvatut rapsuttelu- ja pötköttelyvideot voivat muistuttaa meitä siitä, että eläimet ovat tuntevia yksilöitä ja omanlaisiaan persoonia. Parhaimmillaan ne voivat muuttaa ihmisten suhtautumista eri eläinlajeja kohtaan positiivisemmaksi.
Eläinten kärsimyksenkin näyttäminen voi olla paikallaan, jos sen myötä ihmisten käyttäytyminen muuttuu eläinystävällisemmäksi. Esimerkki tällaisesta ovat videot, joissa sietämättömässä helteessä turistikärryjä vetävät hevoset kaatuvat uupuneina. Löytöeläinjärjestöjen videot puolestaan muistuttavat meitä niistä kodittomista koirista ja kissoista, jotka odottavat omaa kotia, ja tekevät näiden eläinten olemassaolon näkyväksi. Joskus myös dokumentaristit ovat onnistuneet saamaan videolle villissä luonnossa hullunkurisia sattumia ja toki näille on sallittua nauraakin.
Tärkeintä lienee, että ennen hauskan eläinvideon jakamista pohtii kriittisesti, voiko videon taustalla olla eläimen näkökulmasta jotain, joka ei ole hyväksyttävää. On parempi olla vähän liian varovainen kuin tarjota näkyvyyttä sisällöntuottajille, jotka satuttavat eläimiä saadakseen tykkäyksiä, jakoja ja niiden kautta rahaa. Kyseenalaisista videoista voi myös vinkata palveluntarjoajalle. Netissä saa viihtyä, mutta ei eläinten kustannuksella.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2023. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuva: iStock.com / Roman38rus.
