Suomi rahoittaa kestämätöntä vientiä Kiinaan

Tiina Ollila

Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt vuosia töitä sianlihan Kiinan-viennin edistämiseksi. Ministeriölle myönnettiin tämän vuoksi vuoden 2020 eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalia.

Ilmastokriisin ja eläinoikeuksien näkökulmasta tehotuotannon tukeminen on vastuutonta. Nykyään yli kymmenesosa Suomessa tuotetusta sianlihasta viedään Kiinaan. Viime vuonna sianlihaa vietiin arvioiden mukaan 15–20 miljoonaa kiloa, eli määrät ovat kasvaneet.

Maa- ja metsätalousministeriö on ollut viime vuosina Jari Lepän johtamana päävastuussa neuvotteluista, joiden tavoitteena on ollut sianlihan vienti Kiinan-markkinoille. Tuotannon kannattavuus ei ole ollut kovin häävi kotimaassa viime vuosina, joten Kiinasta yritetään löytää alalle uutta nousua.

Maat allekirjoittivat marraskuussa 2017 sopimukset sianlihan viennistä Suomesta Kiinaan. Kahdenvälinen sopimus viennistä uusittiin Kiinan tullin varaministerin Hu Wein vierailun yhteydessä Helsingissä vuonna 2019. Uusi sopimus on aikaisempaa laajempi, ja se mahdollistaa jäähdytetyn sianlihan sekä eri ruhon osien viennin aiempaa monipuolisemmin. Aikaisempi sopimus koski vain pakastettua lihaa. Vientilupaa edelsi lähes kymmenen vuoden poliittinen neuvotteluprosessi virkamies- ja yritystasolla. Se perustui yhteistyöhön Kiinan viranomaisten, elintarviketurvallisuusviraston Eviran, eli nykyisen Ruokaviraston, sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Kiinaan viedään myös lohta ja pian siipikarjaa

Syyskuun 2019 vierailulla sovittiin Kiinan viranomaisten saapumisesta tarkastamaan suomalaisia siipikarjanlihalaitoksia. Vierailu liittyi käynnissä olevaan prosessiin, jossa siipikarjanlihaa pyritään saamaan markkinoille. Sianlihan vientihanke on siten ollut raivaamassa tilaa myös muiden eläinperäisten raaka-aineiden vientiin. Vuonna 2019 Kiinan tulli myönsi laitoskohtaisen hyväksynnän usealle maitoalan laitokselle sekä neljälle suomalaiselle kala-alan laitokselle. Kalan vienti on käynnistynyt syyskuussa 2019.

Ilta-Sanomat uutisoi korona-ajan kalanviennistä: “Lohi on Finnairin epävirallinen vip-matkustaja. Ruuman kylmätilaan mahtuu jopa 37 000 kiloa kalaa.” Finnair on erikoistunut erityiskäsittelyä vaativaan rahtiin, kuten tuorekala- ja äyriäistuotteiden sekä lääkkeiden vientiin Pohjois-Euroopasta Aasiaan. Finnair paikkailee muiden lentoyhtiöiden tapaan koronan takia tapahtunutta liikevaihdon romahdustaan rahtilennoilla, vaikka pelkät rahtikuljetukset eivät lentoyhtiöitä pelasta. Nyt korona-aikana Finnairilla liikkuu kalaa ja äyriäisiä noin puolet edellisvuoteen verrattuna. Finnair lennättää lohirahtia noin 20 miljoonaa kiloa vuodessa.

Afrikkalainen sikarutto raivaa tietä suomalaiselle lihalle

Atrian mukaan “Kiinassa arvostetaan puhdasta sianlihaa, ja tätä Suomessa on tarjolla”. Kiinassa sikoja tappanut sikarutto on lisännyt sianlihan vientiä Euroopasta – suomalaiset lihatalot siis hyötyvät afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Kiinassa. Sianlihantuotanto ei ole Suomessa merkittävästi eettisempää kuin muuallakaan, eikä parannuksia oloihin ole tulossa uudessa eläinten hyvinvointilaissa. Tuotannon ongelmat liittyvät Suomessakin yhä kastrointiin, emakkojen häkeissä pitämiseen, porsaskuolleisuuteen, tilojen ahtauteen sekä teurastusprosessiin.

Afrikkalaista sikaruttoa pidetään maailman kaikkien aikojen suurimpana eläintautipandemiana. Tauti leviää herkästi, eikä hoitoa tai rokotetta ole. Virus säilyy pitkään sianlihassa, eritteissä ja raadoissa. Ihmiseen tauti ei tartu, mutta sianlihantuotantoa se uhkaa. On kyseenalaista käyttää hyödyksi muualla ajankohtaista epidemiaa Suomen vienninedistämisen polttoaineena.

Lihan menekinedistämisohjelma saanut tukea kolme miljoonaa

Heti Anti Animalia -palkinnon luovuttamisen jälkeen Ruokavirasto tiedotti, että Ruokatieto Yhdistys ry:n ohjelma “European Pork and Poultry – Quality Meat, Happy People” on saanut lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen EU:n menekinedistämisvaroista. Kampanjan kohderyhminä ovat kiinalaiset vähittäiskauppa- ja suurkeittiöasiakkaat sekä kansainvälisissä että paikallisissa yrityksissä.

On sekä eläinten että ilmaston kannalta kestämätöntä käyttää viranomaistyötä ja julkista rahaa eläinperäisten tuotteiden viennin edistämiseen. Suomen tulisi suunnata panoksensa ilmaston ja eläinetiikan kannalta kestävään kasviperäiseen tuotantoon.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2021. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kuvat: Andrew Skowron

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: