Lihaton lokakuu -kampanja syntyi vuonna 2013, kun ympäristövaikuttaja Leo Stranius haastoi Docventuresin Riku Rantalan kokeilemaan kasvisruokavaliota kuukauden ajan. Rantala otti haasteen vastaan, ja tästä alkoi näkyvä ja kuuluva kampanja. Kasvisruokabuumi on kasvanut noista ajoista valtavaksi muutokseksi, joka näkyy kauppojen hyllyillä, opiskelijaruokaloissa ja lehtien palstoilla, ravintoloissa ja toki myös somessa.
Vaikka vegetaarinen ja vegaaninenkin ruokavalio ovat 2020-luvulla paljon tavanomaisempia asioita kuin kampanjan alkuaikoina, Lihaton lokakuu herättää yhä kipakkaa keskustelua. Tavanomaisten kasvisruokavastaisten mielipiteiden lisäksi kampanjakuukautta kritisoidaan sen ajankohdasta: lokakuu on huono valinta.
Lihattoman lokakuun ajankohtaan liittyvä kritiikki perustuu käsitykseen ”teurasajasta”. Esimerkiksi somekeskusteluissa kerrotaan, että eläimiä teurastetaan juuri syksyllä, ja nyt lihat jäävät pilaantumaan, kun kampanja vähentää lihaostosten määrää. Väittämään voidaan liittää näkemyksiä kasvissyöjien ohuesta suhteesta ruuantuotantoon ja jopa luontoon, esimerkiksi vuodenkiertoon.
Loppusyksy on ollut aiemmin teurastusaikaa. Siitä muistuttaa meitä vielä muun muassa martinpäivä ”Martin makkaroineen”. Isommissa taloissa saatettiin teurastaa useampikin eläin syksyllä ja lihaa säilöttiin talven varalle. Veri päätyi muun muassa makkaroihin, rasva rieskoihin ja sisäelimet erilaisiin keittoihin ja patoihin.
Nykyisin ”teurasaika” on ympäri vuoden. Luonnonvarakeskuksen vuotta 2020 koskevien tilastojen mukaan Suomessa teurastettiin noin 82,9 miljoonaa eläintä. Näistä liki 80 miljoonaa on broilereita ja yli 400 000 broileriemoja. Lihasikoja teurastettiin 1,9 miljoonaa yksilöä ja emakkoja 30 000 yksilöä. Kalkkunoita teurastettiin lähes 900 000 yksilöä. Lisäksi vuonna 2020 teurastettiin yli 260 000 nautaa ja 65 000 lammasta sekä tuhansittain sorsia, hanhia, kanoja ja ankkoja, yli tuhat hevosta ja vajaa tuhat vuohta.
Luvut ovat valtavia. Kun jaamme 82,9 miljoonaa eläintä vuoden jokaiselle päivälle, voi hyvällä syyllä sanoa, että lahtipäivä on joka päivä. Luvuista puuttuvat lisäksi miljoonat ruuantuotannossa kasvatetut ja tapetut kalat.
Teurastettujen eläinten yksilömääriä tilastoidaan kuukausittain. Luonnonvarakeskuksen lihantuotantotilastot osoittavat, ettei määrissä ole suuria vaihteluita eri kuukausien välillä esimerkiksi nautojen kohdalla, pois lukien lihanautojen vähäisemmät teurastusmäärät keväällä. Sikojen teurasmäärät pysyvät suunnilleen samoina läpi koko vuoden.
Totta kuitenkin on, että Lihattoman lokakuun aikoina lampaita teurastetaan enemmän: teurasmäärät ovat suurempia maalis- ja loka-marraskuussa kuin muina kuukausina. Tuolloin lampaita teurastetaan noin 7 000–9 000 yksilöä kuukaudessa, kun muina kuukausina määrä liikkuu noin 3 000–5 000 yksilössä.
Väite, että Lihaton lokakuu sijoittuisi teurasaikaan, kertoo oikeastaan väitteen esittäjän niukasta eläintuotannon tuntemuksesta. Hyvin harva tavallinen kuluttaja on käynyt tutustumassa esimerkiksi teurastustilastoihin saati ymmärtää eläintuotannon valtavaa mittakaavaa. On vaikea hahmottaa, mitä tarkoittaa noin 83 miljoonaa teurastusta Suomen kokoisella alueella vuosittain.
Maailma, jossa nyt elämme, on aivan toisenlainen kuin 1900-luvun alkupuolella, jolloin elettiin maatalousvaltaisessa Suomessa. Eläintuotannossa noudatetaan täsmällisiä siemennysaikatauluja ja eläinten elämä on jaettu tarkkoihin vaiheisiin syntymästä kasvatuksen kautta teurastukseen. Nämä aikataulut eivät paljonkaan vastaa menneiden vuosisatojen satovuoden kiertoa.
Ajat ovat muutenkin toiset: Lihaa syödään valtavan paljon enemmän kuin aiemmin. Ostokset sitovat ihmiset suureen globaaliin verkostoon, kun rehut ja koneiden polttoaineet liikkuvat maasta ja maanosasta toiseen. Emme elä ainoastaan pienten kylien Suomessa, vaan nyt myös osana koko muuta maailmaa. Samassa maailmassa elää ja kuolee käsittämätön määrä eläimiä, joka päivä.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia.fi. Eläintuotanto
Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelut
Kuva: Andrew Skowron
