Suomella on varaa jakaa rokotteita turkiseläimille. Samaan aikaan suuri osa maailman ihmisistä kärsii rokotepulasta.
Suomi on aloittamassa ensimmäisenä maailman maana koronarokotusten jakamisen minkeille. Rokotetta on kehittänyt yhteistyössä turkisalaa edustava FIFUR ja tutkijaryhmä Helsingin yliopistolta. Rokoteohjelmasta on uutisoitu melko kritiikittömästi, vaikka siihen sisältyy ilmeisiä ristiriitoja.
Voisi ehkä ajatella, että koronarokotteiden valmistaminen eläimillekin olisi hyvä asia. Eikö tämä ole sitä lajien välistä tasa-arvoa, jota eläinoikeusjärjestöt tavoittelevat? On kuitenkin syytä muistaa, että minkkien koronarokotteella ei ole mitään tekemistä elämän suojelemisen kanssa.
Minkkien koronarokotteen tavoite on ennen kaikkea liiketaloudellinen. Rokote suojaa tarhoilla kasvavia minkkejä omaisuutena, jotta niistä voidaan saada tarvittava hyöty. Siitosminkit ovat turkiskasvattajille investointi, jonka hyödyntäminen edellyttää niiden elämän pituuden hallintaa.
Rokotteen tehtävä ei kuitenkaan ole suojella minkkien elämää. Minkkejä kasvatetaan jatkossakin tapettavaksi. Rokotteen tehtävä on sen sijaan estää epidemia turkistiloilla, joka voisi johtaa minkkikannan eristämiseen, kieltoon hyödyntää nahkoja ja jopa minkkien kasvattamisen kieltämiseen.
Rokotteen kehittämisen taustalla on Tanskan vuonna 2020 tekemä päätös kieltää minkkikasvatus väliaikaisesti ja tappaa kaikki maan miljoonat minkit koronaepidemian takia. Suomen turkisala suojelee mainettaan ja omaisuuttaan kehittämällä rokotteen, jotta se voi itse päättää, milloin minkkien on aika kuolla.
Epätasa-arvo näkyy rokotteiden saatavuudessa
Ylen 30. syyskuuta julkaistussa uutisessa minkkien koronarokotteista Suomessa pistää silmään yksi seikka. Turkisalaa edustava tutkimusjohtaja Jussi Peura kuvailee rokotuksen valmistusprosessia seuraavasti:
”Valmistusprosessissa ja raaka-aineiden saatavuudessa oli haasteita, kun samaan aikaan tehdään ihmisten rokotteita, jotka käyttävät pitkälti samoja raaka-aineita kuin me käytämme.”
Vaikka Suomessa valmistellaan jo kolmatta ihmisten rokotuskierrosta, tiedetään, että suuri osa maailman köyhemmistä maista on hankaluuksissa koronarokotteiden saatavuuden kanssa. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä monissa Afrikan maissa täyden rokotussarjan on saanut vain noin prosentti väestöstä.
Minkkien koronarokote ei toki ole merkittävä kilpailija ihmisten rokottamisen kanssa, koska minkkituotannon skaala on niin pieni verrattuna miljardien ihmisten rokottamiseen. Rokotteiden ainesosien haaliminen markkinoilta minkkien rokottamiseen kuitenkin korostaa valtavaa epätasa-arvoa rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Suomalainen turkisala ja Helsingin yliopisto voivat kehittää rokotetta tuottajien omaisuuden suojelemiseksi ja riskien hallitsemiseksi samalla, kun rokottamattomia ihmisiä kuolee koronatautiin joka päivä.
Erityisen absurdin tilanteesta tekee se, että minkkien rokottamisen ainoa tehtävä on tuottaa lisää minkinnahkoja markkinoille. Tätä tuskin voi pitää niin välttämättömänä asiana, että sitä pandemian oloissakin pitäisi pystyä jatkamaan. Suomen turkistuotannosta menee vientiin lähes 100 prosenttia.
Teollinen eläintuotanto on pandemiariski
Eläinjärjestöt ovat pitkään vaatineet turkistarhauksen kieltämistä Suomessa. Perustelut kiellon vaatimiselle liittyvät eläinten oloihin häkeissä, joissa ne eivät voi toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Pandemian oloissa turkistuotantoon liittyy myös merkittäviä uusia riskejä.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa nähdään uusia pandemioita, joille tuotantoeläimet ovat erityisen alttiita. Eläintuotanto, jossa eläinkannat ovat geneettisesti melko homogeenisia ja eläimet elävät tiiviisti ja stressaavissa oloissa, on erityisen otollinen leviämisalusta viruksille. Tämän osoittavat myös minkkien koronaepidemiat eri puolella maailmaa. Pandemia voi pyyhkäistä nopeasti eläinpopulaation läpi ja tarttua edelleen eläimiä käsitteleviin ihmisiin.
Tulevaisuuden pandemioiden välttämiseksi meidän olisi nopeasti luovuttava massamittaisesta eläintuotannosta. Samaan viittaa myös ilmastonmuutoksen kiihtyminen, johon vaikuttavat erityisesti eläintuotannon metaanipäästöt. Nykyinen eläintuotanto on globaalisti keskittynyt vain muutamiin lajeihin, jotka vievät elintilan villiltä luonnolta ja lajien moninaisuudelta. Eläintuotannon jatkaminen on moninkertainen riski, joka on jo vakavasti horjuttanut ekologisia tasapainoja.
Minkkien rokottaminen on esimerkki siitä, miten eläinten teollinen hyödyntäminen asetetaan esimerkiksi terveydellisten tai eläineettisten huoliemme edelle. Nyt kun rokote on kehitetty, sitä todennäköisesti pyritään levittämään suomalaisena vientiylpeytenä myös muihin minkintuottajamaihin.
Ylpeyden tuntemisen sijaan meidän tulisi pohtia, millaisesta tärkeysjärjestyksestä tämän rokotteen kehittäminen oikeastaan kertoo.
Lue lisää (muualla verkossa)
Yle 30.9.2021. Suomi pääsee ensimmäisenä Euroopan unionissa rokottamaan turkiseläimiä – minkkien koronarokotukset alkavat jo lähiviikkoina.
Kuva: Andrew Skowron
