Hollanti kielsi vuonna 2008 kettujen ja chinchillojen tarhaamisen. Myös minkkitarhaus kiellettiin kymmenen vuoden siirtymäajalla vuonna 2013. Suomi oli jo tuolloin jäänyt jälkeen monista Euroopan maista eläinoikeuksien näkökulmasta.
Hollannissa kieltoa ajoi voimakkaasti paikallinen eläinoikeusjärjestö Bont voor Dieren. Järjestön kampanjavastaava Moranni te Winkel kertoo, että turkistarhauskieltoon vaikutti eniten kansan yleinen mielipide. Tietoisuuden levittäminen katukampanjoilla sekä hollantilaisten taiteilijoiden ja muiden tunnettujen henkilöiden osallistuminen kampanjoihin edesauttoi yleisen mielipiteen muuttumista.
”Eläinten kärsimykset turkistarhoilla on nykypäivänäkin tärkeää tuoda ihmisten tietoisuuteen. Monet hollantilaisetkin luulivat turkistarhauksen kuuluvan 1980-luvulle ja alan olevan jo pitkälti hävinnyt maasta. Myös yhteistyö eri brändien ja yritysten kanssa oli hyvin tärkeää”, te Winkel kertoo.
Yritysyhteistyön ansiosta esimerkiksi jotkut muotiliikkeet poistivat turkistuotteet valikoimistaan ja osa hollantilaisista pankeista lopetti minkkitarhojen rahoittamisen.
Pitkä tie kohti turkistarhauskieltoa
Bont voor Dieren teki vuonna 2006 valtakunnallisen kyselyn, jonka mukaan 75 prosenttia ihmisistä vastusti turkistarhausta. Tämä oli alkusysäys turkistarhauskiellolle, ja samana vuonna aloite turkistarhauksen kieltämiseksi esitettiin hallitukselle.
Bont voor Dieren kävi poliittista keskustelua työväenpuolueen, sosialistisen puolueen sekä myöhemmin myös eläinoikeuspuolueen kanssa lähes kaksi vuosikymmentä, ennen kuin kielto saatiin aikaiseksi. Järjestö teki erilaisia tutkimuksia turkistarhauksen ympäristövaikutuksista ja taloudellisesta tilanteesta tuodakseen keskusteluihin lisää näkökulmia. Fur Free Alliance (FFA) oli vahvasti mukana turkistarhauskieltojen aikaansaamisessa.
”Erityisesti FFA:n kanssa yhteistyössä tehty laaja tutkimus minkkitarhauksen ympäristövaikutuksista oli keskeisessä roolissa vuonna 2013 aikaansaadussa minkkien tarhauskiellossa.”
Mitä tapahtui kiellon jälkeen?
Minkkitarhauskielto tulee voimaan Hollannissa kymmenen vuoden siirtymäajalla, joka loppuu vuoden 2023 lopussa. Hollannin turkisala valitti kiellosta 2017, mutta valitus kumottiin. Turkistarhauskielto jäi voimaan.
”Viimeisten vuosien aikana tarhaajia vastaan on nostettu lukuisia kanteita erilaisten rikkomusten takia. Vuoden 2012 jälkeen turkistarhaajat eivät olisi saaneet laajentaa tarha-alueitaan tai lisätä eläinmääriä, mutta he ovat tehneet niin joka tapauksessa. Tarhaajat ovat myös viimeisten vuosien aikana vaatineet enemmän tukea siirtymäajalle, ja kaksi vuotta sitten heille varattiin ylimääräiset 8 miljoonaa siirtymisen tukemiseen.”
Covid-19-pandemia vaikutti keväällä 2020 voimakkaasti myös turkisalaan. Hollannista tuli huhtikuussa 2020 maailman ensimmäinen maa, missä tuotantoeläimillä havaittiin Covid-19-virusta. Artikkelin kirjoittamisen aikaan virusta on havaittu yhteensä 36 hollantilaisella minkkitarhalla.
Työntekijät tartuttivat ensin eläimiä, jotka tartuttivat ahtaissa oloissa toisiaan. Tilanteesta johtuen kaikki näiden tarhojen minkit, yli miljoona eläintä, on tapettu.
Tarhaajat halusivat tilalle uusia eläimiä, mistä seurasi eläinoikeusryhmien protesteja ja poliittista keskustelua. Kesäkuussa 2020 Hollannin parlamentissa käytiin äänestys, jossa valtaosa äänesti muun muassa turkistarhojen aikaistetun sulkemisen puolesta. Hollannin hallitus tekee päätöksen asiasta syksyllä.
Eläintiheys Suomen tarhoilla altistaa eläimet ja ihmiset tartunnoille
Te Winkel arvioi, että myös Suomessa yleinen mielipide on tärkeä turkistarhauskiellon saavuttamiseksi. Keskusteluihin kannattaa tuoda eettisten näkökulmien lisäksi myös toisenlaista perspektiiviä.
”Eläintiheys Suomen tarhoilla altistaa eläimet ja ihmiset samanlaiselle tartuntavaaralle. Katukampanjat ovat myös tärkeitä tietoisuuden levittämiseksi. Hallitukselle voidaan luoda painetta isoilla mielenosoituksilla, joiden aikaan saamiseksi kannattaa yhdistää voimat muiden eläinoikeusryhmien kanssa. Myös laajoja kyselyitä turkistarhauksen vastustamisesta voidaan käyttää poliittisten keskustelujen pohjana”, te Winkel sanoo.
Te Winkel antaa myös viimeisen, mutta ei suinkaan vähäisimmän neuvon.
”Älkää koskaan luovuttako taistelua eläinten puolesta ja jatkakaa uskomista eläinten oikeuksien toteutumiseen.”
Päivitys 19.10.2020: Hollannin maatalousministeri on vahvistanut, että turkistarhaus kielletään maassa kokonaan jo vuoden 2021 alussa. Koronavirustartuntoja on löytynyt maasta yli 60 tarhalta. Tartuntojen takia on tapettu yli 2 miljoonaa minkkiä.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2020. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.
Kuva: Bont voor Dieren
