Meillä on kaikki tieto. Meillä on raportteja, selvityksiä, kannanottoja. Tiedämme, että elämä turkistarhalla ei voi olla hyvää. Eurooppalaiset vastustavat turkistarhausta. Yhä useampi maa kieltää turkistarhauksen epäeettisenä, ja muotitalot luopuvat turkiksista. Miksi se on Suomessa niin vaikeaa?
”This is a game changer.”
Näin huudahtaa Livia Firth, brändien kestävyyteen erikoistuneen konsultointiyrityksen Ego-Agen perustaja Lontoossa lokakuussa 2017, kun hän haastattelee Guccin toimitusjohtaja Marco Bizzarria kuuluisassa lontoolaisessa muotialan koulussa, London College of Fashionissa.
London College of Fashionissa on käynnissä vastuulliseen muotiin keskittyvä Kering Talk, jonne Bizarri on saapunut tilaisuuden kunniavieraaksi. Kesken haastattelun Firth kertoo, että Bizarrilla on jotain paljastettavaa.
”Lopetamme turkistuotteiden valmistuksen ja myynnin alkaen kevät-kesämallistosta 2018”, Bizzarri kertoo verkkoon suorana striimattavassa tilaisuudessa ja saa aikaan raikuvat aplodit.
Tämän jälkeen mikään ei ollut muotialalla juuri niin kuin ennen. Helmikuussa 2019 arvostettu brittilehti The Independent julistikin, että turkis on vihdoin menossa pois muodista.
Ihmiset vaativat yrityksiltä eettisyyttä
Vaikka turkittomuuslinjauksia on vuosien varrella tullut tasaiseen tahtiin jo ennen Guccin ilmoitusta, sen jälkeen vasta alkoikin tapahtua.
Prada, Chanel, Michael Kors, Versace, Furla, Coach. Ja nämä ovat vain osa niistä yrityksistä, jotka ovat luopuneet turkisten käytöstä Guccin ilmoituksen jälkeen. Yksi toisensa jälkeen muotitalot hylkäävät turkikset, ja nimenomaan eettisiin syihin perustuen. Myös kuluttajat vaativat parempaa: eettisempiä tuotteita eläimiä ja ympäristöä kunnioittaen.
Kansainvälinen Fur Free Alliance on yli 40 järjestön katto-organisaatio, joka työskentelee turkistarhausta vastaan. Sen jäsenjärjestöistä saatujen selvitysten mukaan suurin osa eurooppalaisista vastustaa turkistuotantoa. Esimerkiksi naapurimaistamme Ruotsissa 78 % kansalaisista ei pidä minkkien kasvatusta turkkien vuoksi hyväksyttävänä. Kettutarhaus on maassa loppunut lain tiukennusten vuoksi. Norjassa 68 % on sitä mieltä, että turkistarhaus on väärin. Tanskassa 55 % kansasta on turkistarhausta vastaan ja Virossa 69 % ihmisistä pitää vääränä sitä, että villieläimiä tarhataan ja tapetaan niiden turkkien vuoksi.
Fur Free Alliancen suomalaisten jäsenjärjestöjen Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön Taloustutkimuksella vuonna 2019 teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 60 % ei hyväksy tarhattujen eläinten tappamista turkkien vuoksi. Suomalaista 74 % vastustaa nykymuotoista turkistarhausta, eli haluaisi joko kieltää sen täysin tai saada eläimille huomattavasti enemmän tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käytöstään. Vain 15 % suomalaisista sallisi turkistarhauksen jatkuvan maassamme nykyiseen tapaan ilman.
Turkistarhauskiellot yleistyvät
Turkistarhauskieltoja on säädetty yhä nopeammalla tahdilla viime vuosina. Norja kielsi turkistarhauksen kesäkuussa 2019 eettisiin syihin nojaten. Norjan hallitus kertoo tulleensa siihen johtopäätökseen, että turkiseläinten pito aiheuttaa eläimille haittaa, jota ei voi oikeuttaa eläintuotannon päämäärillä.
Norjan eläinlääkäriliitto teki jo vuonna 2009 kannanoton, jossa todettiin, etteivät eläimet voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään turkistarhoilla. Liitto ehdotti tuolloin turkistarhauksen kieltämistä Norjassa.
Vuoden 2019 heinäkuussa Irlannin hallitus asettui puoltamaan turkistarhauskieltoa. Maan maatalousministeri kertoi, että syy tarhauksen kieltoon on maailmanlaajuisesti käytävä keskustelu turkistarhauksesta sekä se, ettei eläinten hyvinvointi voi toteutua tarhoilla. Seuraavaksi asiasta äänestetään Irlannin parlamentissa. Lokakuussa turkistarhauskiellon asetti Slovakia.
Lisäksi tarhauksen ovat jo kieltäneet esimerkiksi Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia ja Tšekki. Yhteensä 13 Euroopan maata on jo kieltänyt turkistarhauksen kokonaan. Lisäksi esimerkiksi Tanskassa kettujen tarhaus on kielletty siirtymäajalla, joka päättyy vuonna 2024.
Tiedämme, etteivät eläimet voi hyvin tarhoilla
Euroopan unionin tieteellinen komissio julkaisi vuonna 2001 raportin, jonka mukaan turkistarhauksessa on puutteita muun muassa eläinten hyvinvoinnissa ja häkkien koossa suhteessa eläinten kokoon. Turkistarhausta koskevaa direktiiviä ei silti ole tehty.
Useat Euroopan maat ovat kuitenkin rajoittaneet voimakkaasti turkistarhauksen harjoittamista kansallisella lainsäädännöllä. Niissä maissa, joissa tarhattavien eläinten elinolosuhteet on määrätty vastaaviksi kuin eläintarhoissa, on tarhaus loppunut käytännössä kokonaan. Esimerkiksi Saksassa eläinsuojelulakia muutettiin vuonna 2017 niin, että se teki tarhauksen mahdottomaksi. Laissa määrättiin minkeille muun muassa huomattavasti lisää tilaa sekä uima-allas. Maan viimeinen turkistarha sulki ovensa keväällä 2019. Ruotsissa ketuille vaaditaan sellaiset lajityypilliset käyttäytymistarpeet mahdollistavat olosuhteet, että se on lopettanut kettutarhauksen maassa.
Maa- ja metsätalousministeriön alainen tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta teetti vuonna 2014 selvityksen tuotantoeläinten luontaisista käytöstarpeista. Raportin mukaan kettujen lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluvat esimerkiksi myyrähypyt ja kaivaminen. Minkkien tulisi saada uida ja kiipeillä. Minkit ovat yksineläjiä, mutta tarhoilla ne joutuvat elämään vieri vieressä toisten minkkien kanssa, mikä on niille stressaavaa. Supikoirat saattavat nukkua luonnossa talviunta, mutta turkistarhalla se on mahdotonta. Ketun luonnollinen elinpiiri on noin 5–30 neliökilometriä. Suomen lain mukaan eläintarhassa ketulla pitää olla tilaa 600 neliötä sekä mahdollisuus esimerkiksi kaivaa ja vetäytyä omiin oloihinsa. Turkistarhalla kettujen ja supikoirien häkkikoko on 0,8 neliötä. Minkeillä häkki on vain 0,25 neliön kokoinen. Kaikissa häkeissä on verkkopohja. Turkisalan väite eläimen hyvästä elämästä häkissä on absurdi.
Milloin Suomi hyppää eurooppalaiseen kehitykseen mukaan?
Suomessa kansalaisten asenneilmasto on koko ajan kriittisempi turkistarhausta kohtaan.
Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunnusta eläimen itseisarvoa, ja se näkyy myös päätöksenteossa. Turkistarhausta kannattavien puheissa keskustelu kääntyy välittömästi talouskysymyksiin jo silloin, kun aletaan puhua turkiseläinten hyvinvoinnin parantamisesta.
Toivoa kuitenkin on. Uudessa eduskunnassa on paljon kansanedustajia, jotka ovat edustamiensa kansalaisten kanssa samalla aaltopituudella eläinoikeuskysymyksissä. Julkinen paine myös kasvaa, ja mediassa on vihdoin alettu puhua turkistarhauksesta eettisestä oikeutuksesta.
Kansainvälinen media tarttuu hanakasti Suomen turkistarhaukseen. Viimeksi syksyllä 2019 kuvat suomalaisilta eläintarhoilta järkyttivät Isossa-Britanniassa, jossa pohditaan parhaillaan turkisten myyntikieltoa. Jopa kuningatar Elisabet II on lopettanut uusien turkisvaatteiden käyttämisen.
Turkistarhaus on Suomen mainetta tahraava elinkeino. Meillä olisi vielä mahdollisuus tehdä itse asialle jotain. Ajaa turkistarhaus alas kestävällä tavalla ja esimerkiksi tukea tarhaajien siirtymistä muihin ammatteihin.
Turkistarhaus tulee loppumaan, ennemmin tai myöhemmin.
Lähteet (tässä palvelussa)
Animalia-media: Chanel hylkäsi turkikset.
Animalia-media: Prada luopuu turkiksista.
Animalia-media: Slovakia kielsi turkistarhauksen.
Lähteet (muualla verkossa)
Animalia: Gucci luopuu turkiksista.
Animalia: Jo 74 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta – valtaosa ei hyväksy eläinten tappamista turkkien vuoksi.
Animalia: Turkiseläinten hyvinvointiongelmat.
Iltalehti: Norjan eläinlääkärit: Turkistarhaus lopetettava.
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta: Tuotantoeläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet (pdf).
YouTube-videotoistopalvelu: LCFxKering Talk 2017 (englanniksi, kts. Marco Bizzarrin ilmoitus noin kohdassa 25:15).
Norjan valtioneuvosto: Norjan lakiesitys (norjaksi).
Independent: Every fashion brand that has banned fur: from Chanel to Burberry (englanniksi).
Fur Free Alliance: Public Opinion (englanniksi).
Kuvat: Unsplash (artikkelikuva), Flickr / Otwarte Klatki CC BY 2.0 (pelastettu valkoinen kettu) & Annu Piensoho (turkistarhavierailu Ypäjällä).
