Untuvikkojen tappaminen halutaan kieltää EU:ssa

EU-alueella tapetaan vuosittain noin 330 miljoonaa vastakuoriutunutta kukkotipua. Lisäksi foie gras -teollisuuden takia tapetaan noin 40 miljoonaa naaraspuolista ankanpoikasta.

Saksalainen eläinsuojelujärjestö Animal Society julkaisi joulukuussa raportin untuvikkojen tappamisesta ja sen vaihtoehtoehdoista. Maailmanlaajuisesti munateollisuus tappaa noin 6,5 miljardia untuvikkoa joka vuosi.

Munijakanojen kukkotiput ovat eläintuotannossa arvottomia, koska ne eivät muni eivätkä toisaalta kasva riittävän nopeasti, että niitä haluttaisiin kasvattaa lihan takia. Vastaavasti naarasankat jäävät pakkoruokinnalla toteutetussa foie gras -tuotannossa ylimääräisiksi, koska ne eivät kasvata samanlaatuista maksaa kuin ankkakoiraat. Molemmissa tuotannoissa yleinen käytäntö onkin tappaa vastakuoriutuneet untuvikot, koska ne ovat sukupuolensa takia tuotannolle arvottomia.

EU-maista Saksa, Ranska, Itävalta, Italia ja Luxemburg ovat jo kieltäneet untuvikkojen tappamisen. Saksassa kielto on ollut voimassa pian vuoden. Saksan hallinto-oikeus päätti vuonna 2019, että poikasten tappaminen on ristiriidassa Saksan eläinsuojelulain kanssa. Tämä johti lopulliseen kieltoon.

EU:n laajuisella tipujen tappamisen kiellolla on kannatusta kansalaisten lisäksi myös jäsenvaltioiden ja eläinteollisuuden keskuudessa. Kaikki EU-maat kattava kielto on tärkeää saada voimaan, koska kansallisilla kielloilla on vain rajallinen vaikutus untuvikkojen tappamiseen: tuottajat voivat edelleen tuoda munia ja nuoria munijakanoja muiden jäsenvaltioiden hautomoista, joissa tipujen tappaminen on sallittu.

Kananmunan käytölle on vaihtoehtoja

Eläinten kannalta paras vaihtoehto olisi kananmunan käytöstä luopuminen, jolloin tarvetta tipujen tappamiselle tai kukkojen kasvattamiselle ei enää olisi. Kasvipohjaiset proteiinivalmisteet ovat ympäristöystävällistä ja terveellistä syötävää. Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) sekä Pellolta pöytään (Farm-to-Fork) -strategian pohjalta kasvipohjaista ruokaa tulisi edistää, tutkia ja rahoittaa nykyistä enemmän EU:ssa.

Niin kauan kuin munantuotanto jatkuu, voitaisiin tappamisen sijaan munat lajitella sukupuolitunnistuksen avulla jo paljon ennen kuoriutumista. Nykyiset sukupuolitunnistusmenetelmät toimivat kuitenkin vasta yhdeksän vuorokauden ikäisistä alkioista eteenpäin, mikä herättää huolta siitä, ovatko alkiot jo kivuntuntokykyisiä. Tutkimusta on tehty myös sellaisten kanarotujen kasvattamisesta, joiden koiraspuoliset alkiot eivät kehity ja siten kuoriutuvat untuvikot ovat kaikki naaraita.

Munijakanojen kukot voitaisiin myös kasvattaa lihantuotantoa varten. Näin toimitaan tällä hetkellä Saksassa, koska sukupuolien tunnistamisessa käytettävät menetelmät eivät ole olleet vielä kannattavia. Kukkotipujen kasvatus lihaksi huolestuttaa kuitenkin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, koska niiden liha on taloudellisesti arvottomampaa esimerkiksi broilereihin verrattuna, ja siten kasvatusolosuhteista saatetaan tinkiä. Tuotantokustannukset ovat helposti suuret, eikä tuotantoa pidetä ympäristöystävällisenä. Kukkojen lihalle ei tällä hetkellä ole markkinoita Euroopassa, minkä vuoksi sitä viedään paljon Afrikkaan.

Euroopan komissio tarkastelee parhaillaan eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä. Koska tipujen tappamiselle on jo olemassa vaihtoehtoja, ei EU:n tule enää sallia käytännön jatkamista. Kieltoa ajavat useat eurooppalaiset eläinjärjestöt. Euroopan komissio onkin jo luvannut toimia kiellon edistämiseksi, mutta kieltoon tulee järjestöjen mielestä lisätä naaraspuoliset ankanpoikaset.

Lue lisää (muualla verkossa)

Animal Society 16.12.2022. The way out: a report on ending chick killing in European Union.

Kuva: Andrew Skowron

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: