Lähitulevaisuudessa tulemme näkemään sen hetken, kun viimeinen Suomenkin turkistarha sulkee ovensa. Turkistarhaajien uudelleentyöllistymiselle on jo olemassa erilaisia vaihtoehtoja.
Turkistarhauskiellon puolesta on Suomessa kampanjoitu 1980-luvun lopulta alkaen. Animalian ensimmäinen varsinainen turkiskampanja otsikoi vuonna 1989: ”Minä en voi elää ilman turkkia, sinä voit”. Kampanjassa tuotiin esiin ylisuuriksi kasvatetut, niin sanotut superketut. Vuosikymmenten aikana yhteiskunnallista keskustelua turkistarhauksesta on käyty muun muassa tarhaiskuista, turkistarhauselinkeinon laillisuudesta ja salakuvauksesta.
Nyt näkökulma on muuttunut: mediaan on ilmestynyt myös Suomessa artikkeleita turkistarhauksen vaihtoehdoista. Tämä on ollut Animalian tavoitteena jo pitkään, ja syksyllä 2022 julkistettiinkin professori Eija Vinnarilta tilattu Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteena oli tuoda julkiseen keskusteluun siirtymä turkistarhauksesta muille aloille ja osoittaa, että turkistarhauksen lopettaminen kestävällä tavalla on mahdollista. Alan tukijat ovat tähän asti voineet toistaa, että tarhaus on laillinen elinkeino ja että sille ei ole vaihtoehtoja.
Aiheeseen liittyvää yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua on käyty jo monissa maissa. Useimmissa Euroopan unionin maissa turkistarhaus onkin kielletty joko kokonaan tai osittain.
Vaihtoehtoja turkistarhaukselle kasviproteiineista kiertotalouteen
Selvityksen mukaan yksi ratkaisu on luottaa yrittäjähenkisten yksilöiden ideointikykyyn ja tarjota sen tueksi erilaisia yrittäjyystukia ja -palveluita. Alkutuotantoon liittyvää uudenlaista liiketoimintaa voisi tarjota herneen, härkäpavun ja makealupiinin kaltaisten kasvilajikkeiden viljely sekä jalostus proteiininlähteiksi. Turkistarhauspaikkakunnilla on jo kasvihuoneviljelyä, eli sen laajentaminen on myös vaihtoehto. Vetoapua saa myös EU:lta: EU:n maatalouspoliittisten tukivälineiden kannustama vihreä siirtymä tarkoittaa esimerkiksi karjatalouden korvaamista uusiutuvan energian tuotannolla ja kiertotalousliiketoiminnalla. Kiertomaataloudella tarkoitetaan kestävää, ei-intensiivistä mallia, missä kaikki tuotettu aines pyritään käyttämään uudestaan. Siihen sisältyy esimerkiksi luomutuotanto ja peltometsäviljely sekä jätevesien kierrätys.
Pohjanmaalla onkin jo meneillään useita tuulivoimahankkeita sekä bio- ja kiertotaloushankkeita. Alueella on myös jonkin verran teollisuutta, joka voisi tarjota työpaikkoja turkistarhauksesta työttömiksi jääville palkansaajille.
Turkistarhauksesta puhuttaessa on huomioitava, että osan yrittäjistä voi arvioida jäävän mahdollisen siirtymäajan puitteissa eläkkeelle.
Moni turkistarhaaja maailmalla on jo vaihtanut alaa
Tanskan hallitus määräsi marraskuussa 2020 minkkitarhoilla ilmenneen covid-19-virusmutaation vuoksi yli 15 miljoonaa minkkiä tapettavaksi ja minkkitarhaukselle vuoden toimintakiellon. Tanskassa oli tuolloin noin tuhat minkkitarhaa.
Väliaikaisen minkkikasvatuskiellon myötä moni yrittäjä alkoi luoda uutta uraa. Maaseudun Tulevaisuudessa haastateltu Poul Erik Vestergaard ei olisi aiemmin kuvitellut aloittavansa uutta työuraa oluenpanijana 62 vuoden iässä. Hänen mukaansa tilaa voidaan käyttää muihin tarkoituksiin kuin turkistuotantoon. Yrittäjän poika palasi töihinsä sähköasentajana harjoittaen sivutoimisesti oluen panemista, jonka jälkeen olutyritys on kasvanut. Tiluksille on suunnitteilla pienpanimo, johon paikallishallinto on antanut yli 134 000 euron apurahan. Paikallishallinto on myöntänyt vastaavan apurahan noin 60 yrittäjälle.
Turkistarhojen rakennuksia voi käyttää uudenlaiseen toimintaan. Varjotalot sopivat esimerkiksi energiantuotantoon. Energiaa voi tuottaa katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla, kun varjotaloja käytetään muuhun toimintaan kuin eläintuotantoon. Aurinkoenergiaan liittyvät vaihtoehdot kuuluvat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) ohjelmakauden 2020–2027 painopistealaan eli ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen.
Kattoja voi muuntaa myös siten, että peltien tai aurinkopaneelien sijaan rakenteisiin kiinnitetään kasvihuonekennolevyt. Tanskassa entiset minkkitarhaajat on muuttaneet tilat sopiviksi mansikan ja tomaatin viljelyyn.
Varjotalojen uusiokäyttöä on mietitty jo Suomessakin: viljelyä ja aurinkoenergiaa
Uusimmassa Turkistalous-lehdessä (4/2022) on artikkeli ”Basilika menestyy varjotalossakin”. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:llä on selvitetty varjotalojen soveltuvuutta vesiviljelyyn. Jutussa näkökulma on yhä tarhaukseen sitoutuva, eli siinä pohditaan, voisiko siinä olla yksi vaihtoehto hankkia lisätuloja turkiseläinten kasvattamisen rinnalla. Kokeilun aikana viljelmällä kasvatettiin muun muassa salaatteja, yrttejä, kaalia ja taitepapua.
Kokeilu on osa Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Luova Oy:n rahoittamaa hanketta, jossa on etsitty konkreettisia vaihtoehtoja, joilla turkistilojen liiketoimintaa voitaisiin kehittää ja laajentaa. Kasvien kasvattamista kokeiltiin ravinneliuoksessa kasvatuslaatikoiden sijaan. Kokeilu onnistui hyvin. Tavoitteena oli löytää kasveja, joiden kasvattaminen onnistuu käytännössä keneltä tahansa. Hyviä kokemuksia saatiin esimerkiksi basilikasta, persiljasta ja korianterista.
Toistaiseksi tämä kokeilu muotoillaan “kehittämiseksi” ja turkistarhauksen oheen tehtäväksi toiminnaksi, vaikka taustalla on kyse siitä, että ala on vaikeuksissa ja hiipuu vääjäämättä. Tiloilta löytyy varjotalojen lisäksi lämmitettävät nahkontatilat, suuria pakastimia, varastoja, rehujen valmistustiloja sekä pienkoneita, eli mahdollisuuksia erilaisille innovaatioille on olemassa.
Konkurssiaallon sijaan kohti kestävää siirtymää
Animalian teettämän selvityksen toimenpidesuosituksissa listataan, että turkistarhausalan rakennemuutos otetaan yhdeksi painopistealueeksi valtion ja Pohjanmaan maakuntien välisissä aluekehittämiskeskusteluissa ja että valtio sitoutuu tekemään lisäpanostuksen alueen elinvoiman ja elinkeinorakenteen kehittämiseen.
Lisäksi suositellaan, että valtio myöntää ELY-keskuksille lisämäärärahan uuden liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitettuihin yritysten kehittämispalveluihin ja -avustuksiin. Huomioitava on myös, että osa tarhoista on muuntamiskelvottomia, joten valtion on sitouduttava korvaamaan osa tarhauskiinteistöjen purkamiskustannuksista erikseen päätettävään tarhaustoimipaikkakohtaiseen maksimisummaan asti.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia. Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja vaihtoehdoista.
Maaseudun Tulevaisuus 31.12.2022. Minkkien tarhaaminen tulee taas mahdolliseksi Tanskassa, mutta moni turkistarhaaja hylkää alan.
The Guardian 14.11.2022. Ghost farms: the mink sheds abandoned to the pandemic.
Kuva: Laura Uotila
