Edessä suuri mullistus – vaalikonevastaukset povaavat muutoksia lautaselle





Emmi Pääkkönen
markkinointiviestinnän suunnittelija
emmi.paakkonen@animalia.fi


Ruokajärjestelmästämme on tullut viheliäinen noidankehä, joka uhkaa ilmastoa, eläimiä ja ihmisiä. Eläinperäisten tuotteiden hinta painuu maatalouden tukiaisten vuoksi keinotekoisesti matalammaksi kuin kasviperäisten tuotteiden. Kun eläinperäistä ruokaa tuotetaan sellaisia määriä, niin nopeasti ja niin halvalla kuin tänä päivänä tehdään, tulee eläinten kasvattamisesta eettisesti perustellen mahdotonta. Uudistuksia kaivataan kipeästi.

Tätä mieltä tuntuvat olevan myös Eläinpoliittiseen vaalikoneeseen vastanneet kansanedustajaehdokkaat ja äänestäjät: Ehdokkaista 80 % kannattaa vaalikoneen väittämää ”Maataloustukia tulisi suunnata nykyistä enemmän eläintuotannon ylläpitämisen sijasta kotimaisten kasviproteiinien tuotantoon.” Noin 29 000 äänestäjää on myös vastannut koneeseen, ja heidän keskuudessaan kannatus on vieläkin suurempaa, kokonaiset 83 %.

European Policy Centre -ajatuspajan Annika Hedberg kommentoi maaliskuussa Animalia-medialle, kuinka Suomi harjoittaa EU:n erikoisluvalla täysin kannattamatonta maataloutta. Työssään Hedberg on erityisesti perehtynyt maatalouden EU-tukijärjestelmään.

Hedbergin kanssa samoilla linjoilla on tunnettu tehotuotantokriitikko Philip Lymbery. Hän korosti Animalialle lokakuussa 2018 antamassaan haastattelussa, että maatalouden kannattavuutta arvioitaessa kululaskelmiin tulisi ehdottomasti sisällyttää esimerkiksi terveydenhuolto- ja ympäristösuojelumenoina ilmenevät epäsuorat kustannukset.

Omilla valinnoilla on pitkälliset seuraukset

Euroopan unionin maataloustukijärjestelmä on merkittävin ruuantuotannon poliittinen ohjausjärjestelmä Euroopassa. Suomessa maataloustuet ovat Euroopan korkeimmat suhteessa maataloussektorin tuottamaan arvonlisään. Suomi maksaa tuplasti enemmän maataloustukea kuin mitä maatalous itsessään tuottaa.

Nykyinen tukijärjestelmä on kehitetty ruokaturvan takaamiseksi, mutta ihmisen aiheuttama ilmastokatastrofi muokkaa yhteiskuntaamme väistämättä. Tuet eivät enää vastaa nyky-yhteiskunnalle tyypillisiin tarpeisiin ja haasteisiin.

Maataloustukipolitiikka ohjaa voimakkaasti sitä, mitä syömme, ja se, mitä syömme, on yhtä aikaa sekä hyvin henkilökohtainen että äärimmäisen yhteiskunnallinen kysymys. Vaikka ruoan kohdalla valinnanvapautta peräänkuuluttavat monet, usein jää toteamatta, ettei nykyjärjestelmäkään ole arvoista tyhjä.

Siinä missä kasvissyönnin ”ismi” on vegetarismi tai veganismi, on myös lihansyöntiin kannustavassa yhteiskunnassa vallalla ismi, jota voi kutsua vaikkapa karnismiksi. Vaikka eläintuotannon suosimista poliittisella päätöksenteolla pidetään laajalti normina, normin muotoutumista ja siihen tottumista ohjaa vahva ideologinen kehys.

Suomessa on perinteisesti tunnettu suurta ylpeyttä kotimaisesta maataloustuotannosta, etenkin eläintuotteiden alkutuotannosta. Meidän on kuitenkin mahdollista tehdä myös toisenlaisia ideologisia valintoja. Yksi vaihtoehtoinen kehityskulku on muuttua saastuttavasta ja eläinten oikeuksien kannalta sietämättömästä karjatalousvaltiosta kasvispohjaisten elintarvikkeiden supervallaksi.

Lähteet:

Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinpoliittinen vaalikone.
Animalia-media: Maito- ja lihatalouden tuhdit tuet.
Animalia-media: Farmageddonia vastaan lautasellinen kerrallaan.
Luonnonvarakeskus. Maatalouden kannattavuus kuivuu kokoon.
YouTube. The Secret Reason We Eat Meat (suomeksi tekstitettynä).






Julkaistu: huhtikuu 10, 2019