Heinäkuussa 2023 levisi medioissa huoli 30 tutkimuskäyttöön kasvatetun marsun kohtalosta, jotka oli virheellisesti toimitettu Helsingin yliopiston koe-eläinkeskukseen.
Marsut pelastuivat koe-eläimiksi joutumiselta, ja niille alettiin etsiä SEY Suomen eläinsuojelun paikallisyhdistysten kautta uusia loppuelämän koteja. Kaksi marsuista, Silas sekä Ghost, kotiutuivat Emmi ja Ville Kauppilan luokse.
Kauppilat saivat tiedon marsuista Helsingin Sanomista. He alkoivat heti miettiä, voisivatko he tarjota marsuille loppuelämän kodin. He totesivat elämäntilanteensa, kodin ja osittaisten etätöiden mahdollistavan paljon tilaa ja läsnäoloa marsuille. Tarjolla olisi tavallinen koti, jossa riittäisi innostusta syventyä marsujen hoitoon ja ymmärtää heidän tarpeitaan. Marsujen mukana tuli kattavasti tietoa ja selkeä hoitosuunnitelma, mikäli terveysongelmia, kuten nivelrikkoa, alkaisi ilmetä. Marsut ovat niin sanottua Dunkin Hartleyn kantaa, jolla on alttius varhaisen nivelrikon kehittymiseen. Kanta on kehitetty eläinkoeteollisuuden tarpeisiin.
Pariskunta oli alun perin miettinyt lemmikiksi koiraa, mutta marsujen akuuttiin tarpeeseen vastaaminen tuntui välittömästi oikealta valinnalta.
“Pojat eivät arjessa eroa niin sanotuista normimarsuista. He ovat terveitä, vilkkaita ja uteliaita touhuajia. Toistaiseksi ei ole tullut eläinlääkärikäyntejä, mutta vointia seurataan ja jos esimerkiksi nivelrikon oireita havaitaan, aloitetaan kipulääkitys eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti”, Kauppilat kertovat.
Uteliaisuus voittaa monet pelot
Kauppilat luonnehtivat marsuja uteliaiksi ja vilkkaiksi kavereiksi, jotka ovat aina valmiita tutkimaan ympäristöään ja kokeilemaan uusia asioita.
Koe-eläimiksi kasvatetut marsut eivät ole olleet samalla tavalla kosketuksissa ihmisten kanssa kuin lemmikkeinä pidetyt marsut. Ne ovat usein säikympiä tai arempia kuin marsut, jotka ovat viettäneet sukupolvia poikasista asti ihmisten kanssa läheisessä kosketuksessa. Kauppilat kuvaavat Ghostin ja Silaksen suhdetta ihmisiin eniten tutkivaksi, uteliaaksi ja osallistuvaksi. Marsut pyrkivät olemaan aina mukana siinä, mitä ihmiset tekevät.
“Vapaana ollessaan he kiertävät usein jalkojemme ympärillä, mikä on opettanut meidät kävelemään varovaisesti.”
Uteliaisuudestaan huolimatta marsupojat säikähtävät helposti äkillisiä ääniä, kuten aivastuksia tai muita kolahduksia, eivätkä he halua ihmisten syliin. Ihminen toimii heille paremmin kiipeilytelineenä ja mielenkiintoisena asiana, jota voi vähän maistaa varpaasta tai sormenpäästä. Mitä pidempään marsut ovat viettäneet Kauppilan perheessä, sitä rohkeammiksi ja luottavaisemmiksi he ovat kuitenkin tulleet. Päivittäisiin rutiineihin kuuluu lattia-aikaa, missä poikien lempiasioita ovat erilaisten tunnelien ja piilopaikkojen tutkiminen. Toinen lempipuuha on pienten piilotettujen vihannesannosten etsiminen pitkin huonetta.
Kauppilat kertovat, että marsut ovat sympaattisia persoonia. Ghost on kiltti, lempeä, ystävällinen ja huomiota rakastava marsu, joka viihtyy riippukeinussa rentoa elämää viettäen. Hän on rauhallinen ja tasapainoinen kaveri Silakselle, joka on parista selkeästi vahvempi persoona. Silas osoittaa usein aloitteellisuutta ja päättäväisyyttä, näyttää tietä seikkailuissa ja pitää huolen siitä, että kaikki on järjestyksessä. Hän johtaa ja suojaa Ghostia heidän seikkailuissaan.
Osa marsuista etsii yhä kotia
Kauppilat ovat olleet tyytyväisiä päätökseensä ja kertovat marsujen juttelun ja leikkisten touhujen tuovan merkitystä jokaiseen päivään. He kertovat, että tekisivät valinnan kodin antamisesta koska tahansa uudelleen ja suosittelevat sitä lämpimästi muillekin.
“Marsut eivät tee elämästä helpompaa, mutta tekevät siitä parempaa! Jokainen päivä heidän kanssaan on uusi seikkailu, ja heidän hyvinvointinsa ja onnellisuutensa on meille sydämen asia.”
Vaikka moni koe-eläimeksi tarkoitettu marsu on jo kotiutunut uuteen elämäänsä, on jutun kirjoitushetkellä marsuporukasta vieläkin osa vailla kotia. Kuten Kauppilan pojat, he kaikki ansaitsevat innostuksen ja uteliaisuuden täyteisen elämän, joka on arvokasta itsessään. Näiden marsujen erilainen tausta vaatii kuitenkin paneutumista. SEYn sivuilta löytyy kattavasti tietoa näistä Dunkin Hartley marsuista sekä listaus asioista, joita toivotaan loppuelämän kodilta.
Nykyisin Suomen lainsäädäntö mahdollistaa entisten koe-eläinten luovuttamisen lemmikkieläimiksi. Marsuja ennen ainoastaan eläinkokeissa käytettyjä koiria on luovutettu merkittävissä määrin lemmikeiksi. Animalian mielestä kotiuttamismahdollisuuksia tulisi harkita nykyistä huomattavasti suuremmassa mittakaavassa.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2024. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuvat: Emmi ja Ville Kauppila, Jonna Jowi Sihvonen
