Virolainen ERR-media kertoo, että Viron ympäristöministeri Tõnis Mölder kannattaa turkistarhauksen lakkauttamista eettisistä syistä sekä huolesta koronavirukseen liittyen. Ympäristöministeriö on toistaiseksi tukenut turkisyrittäjiä, joten tämä on tärkeä muutos eläinoikeuksien osalta.
Artikkelin mukaan eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja reformipuolueen jäsen Yoko Alender toivoo, että valiokunta lähettää jo toukokuussa luonnoksen eläinsuojelulain ja luonnonsuojelulain muuttamisesta eduskunnalle. Hän on yksi lain esittelijöistä.
Tämä on kolmas esitys turkistarhauksen kieltämiseksi Virossa. Ensimmäinen näistä hylättiin vuonna 2017 ja toinen vuonna 2019. Näissä tapauksissa luonnos ei ylittänyt ensimmäistä käsittelyä. Uusi lakiesitys läpäisi ensimmäisen kuulemisen viime vuonna.
Koronavirus leviää turkistarhoilla
Tähän asti Viron kaikki ministeriöt ovat asettuneet turkiseläinten kasvattajien puolelle. Nyt ympäristöministeriön edustaja Merike Linnamägi ilmoitti, että ympäristöministeriö on muuttanut kantaansa ja tukee luonnoksen nopeaa hyväksymistä. Hän perusteli muuttunutta lähestymistapaa koronaviruksen leviämisellä turkistarhoilla.
Ympäristöministeri Mölderin mukaan hänen mielestään aika on kypsä laille siitä, että turkistarhaus Virossa todellakin kielletään lähitulevaisuudessa. Hän mainitsi syyksi myös koronaviruksen leviämisen eurooppalaisilla turkistarhoilla. Tarton yliopiston mammalogian tutkija Urmas Saarma totesi ympäristökomitealle lähetetyssä katsauksessa, että virus voi levitä ihmisistä minkkeihin samoin kuin minkeistä ihmisiin.
Mölder perusteli tarhauskieltoa ensisijaisesti eettisillä syillä. Hänen mukaansa suurin osa Euroopan unionin jäsenvaltioista joko jo kieltää tai on kieltämässä turkistarhauksen alueellaan, ja että Viro voisi liittyä näiden maiden joukkoon.
Turkisala kannattamaton
ERR-median mukaan Kantar Emor on tehnyt Virossa kaksi tutkimusta viime vuonna ihmisten mielipiteistä turkistarhaukseen liittyen.
Turkiskasvattajien teettämässä tutkimuksessa kysyttiin, pitäisikö turkiseläinten kasvatuksen olla Virossa sallittua, jos se täyttää kaikki eläinten hyvinvointivaatimukset. 58 prosenttia virolaisista vastasi, että turkiseläinten kasvatus voitaisiin sallia. 32 prosenttia vastaajista vastusti turkistarhausta.
Virolainen eläinoikeusjärjestö Loomus puolestaan teetätti kyselyn, jossa kysyttiin, kannattaako vastaaja kettujen ja minkkien kasvattamista ja tappamista niiden turkkien vuoksi. 75 prosenttia ihmisistä vastusti tätä.
Alender on vedonnut eettisiin syihin turkistarhauksen lopettamisessa sekä todennut, että yhä useampi virolainen ei tue turkistuotantoa. Hänen mukaansa alalla työskentelee enää vähän ihmisiä, joista osa on siirtynyt jo eläkkeelle. Lisäksi eläinten määrä on vähentynyt huomattavasti ja markkinat kutistuneet.
Poliitikot harkitsevat viiden vuoden siirtymäaikaa
Viimeiset suuret investoinnit turkisalalle Virossa ovat vuosilta 2014 ja 2015. Tuolloin valtio tiukensi merkittävästi turkiseläinten kasvattajia koskevia vaatimuksia.
Maatalousministeri Urmas Kruuse on todennut, että turkisalan taantuman takana saattaa olla muutos ihmisten ostokäyttäytymisessä. Hänen mukaansa tämä voi johtua siitä, että turkistarhausta ei enää voida pitää eettisenä. Kruusen mukaan Viron maatalousministeriö on valmis työskentelemään yhdessä alalta poistuvien yrittäjien kanssa helpottaakseen siirtymää.
Mölder ja Alender pitävät viiden vuoden siirtymäaikaa kohtuullisena.
Lähteet (muualla verkossa):
ERR: Keskkonnaminister toetab karusloomakasvatuse keelamist
Animalia: Puolan senaatti hyväksyi turkistarhauskiellon – myös Virossa kielto etenee
Kuva: Dušan Veverkolog / Unsplash
