Animalia-media pyysi Ruokavirastolta tähän mennessä tehdyt korvauspäätökset, jotka on annettu lintuinfluenssan takia korvauksia hakeneille turkistarhoille. Korkein yksittäinen korvaussumma oli 3,94 miljoonaa euroa.
Viime vuonna Suomen turkistarhoilla levisivät lintuinfluenssatartunnat. Kaikki Suomen turkistarhat tarkistettiin ja niiden tilojen eläimet lopetettiin, joiden eläimistä löytyi lintuinfluenssaviruksen vasta-aineita. Tartuntoja löytyi erityisesti ketuista. Lopetuspäätöksen sai 72 turkistarhan eläimet, mikä tarkoitti 485 000 lopetettua eläintä.
Valtio varasi alkuvuodesta lähes 51 miljoonaa euroa turkistarhojen korvauksiin. Korvausvelvoite syntyy eläintautilaista, mutta laki ei suoraan määritä korvauksen tasoa. Lain perusteella tapetusta eläimestä tulisi korvata ”käypä arvo”, joka perustuu siihen arvoon, joka eläimellä oli juuri ennen eläintaudin toteamista. Ruokavirasto määritteli korvattavat arvot nykyhetken sijaan turkishuutokaupoissa maksettujen hintojen kymmenen vuoden keskiarvon perusteella.
Animalia-medialle toimitettujen päätösten perusteella rahasta on käytetty nyt 8,03 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti summa on suurempi, sillä moni tarha sai ennakkokorvauksia jo viime vuoden puolella. Lopullisen korvauspäätöksen on saanut 14 yritystä, joten laskennallisesti keskimääräinen korvaus tarhaa kohden on tällä hetkellä yli 570 000 euroa. Joukkoon mahtuu kuitenkin turkistarhoja, joiden saama korvaus nousee miljoonaluokkaan. Päätökset on tehty maalis-huhtikuussa.
Suurin yksittäisen tarhan saama korvaus on 3,94 miljoonaa euroa. Tarhalla kasvatettiin sinikettuja. Koska Ruokavirasto kieltäytyi luovuttamasta tietoja tarhojen eläinmääristä, jäi epäselväksi se, kuinka paljon kyseisellä tai muilla tarhoilla oli eläimiä.
Kaikilla korvauksia saaneilla tarhoilla kasvatettiin vähintään sinikettuja. Kahdella tarhalla oli lisäksi minkkejä ja yhdellä supikoiria.
Suuria korvaussummia myös taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrityksille
Animalia-media kävi läpi korvauspäätöksiä saaneiden turkistarhayritysten taloustiedot.
Suurin korvaussumma oli 3,94 miljoonaa euroa. Summa korvataan yritykselle, jonka 2022–2023 tilikauden tulos oli 128 000 euroa. Sitä edeltävällä tilikaudella yritys oli tehnyt 1,08 miljoonaa euroa voittoa, mutta tilikauden 2020–2021 tulos oli taas ollut 799 000 euroa tappiollinen. Tarhalla kasvatettiin sinikettuja.
Toiseksi suurimman korvaussumman, 1,37 miljoonaa euroa, saanut tarha teki vuonna 2022 tappiota 273 000 euroa ja sen omavaraisuusaste oli myös reilusti miinuksella, -20 prosenttia. Vuonna 2021 yrityksen tilikauden tulos oli -16 000 euroa ja vuonna 2020 tulos oli -49 000 euroa. Tarhalla kasvatettiin sinikettuja ja minkkejä.
Kolmanneksi suurin korvaussumma, 798 000 euroa, maksettiin turkistarhayritykselle, joka teki vuonna 2022 tappiota 125 000 euroa. Vuonna 2021 tappio oli vielä suurempaa, 411 000 euroa. Kaikkiaan yritys on neljän viime vuoden aikana tehnyt tappiota yli 824 000 euroa eli enemmän kuin nyt saatavat korvaukset ovat. Tarhalla kasvatettiin sinikettuja, hopeakettuja ja supikoiria.
Osa yrityksistä myös kytkeytyy toisiinsa. Sekä 3,94 miljoonaa euron että 798 000 euron korvauksen saaneiden turkistarhayritysten postiosoite on sama ja myös niiden hallituksissa istuu sama henkilö. Kyseiseen henkilöön ja osoitteeseen liittyy myös kolmas turkistarhayritys, joka sai korvauksia neljänneksi eniten eli 335 000 euroa. Yhteensä nämä kolme yritystä saivat siis yli 5 miljoonaa euroa korvauksia valtiolta.
Muiden 10 turkistarhayrityksen saamat korvaukset vaihtelivat 63 000 eurosta 331 000 euroon.
| Paikkakunta | Korvaussumma | Koronatuet 2020-2021 | Korvaus ja koronatuet yhteensä | Tilikauden tulos | |
| Turkistarha 1 | Lappajärvi | 3 941 849 | 80 000 | 4 021 849 | 128 000 |
| Turkistarha 2 | Kauhava | 1 369 651 | 80 000 | 1 449 651 | -273 000 |
| Turkistarha 3 | Lappajärvi/Kannus | 797 719 | 80 000 | 877 719 | -125 000 |
| Turkistarha 4 | Lappajärvi | 334 914 | – | 334 914 | -106 000 |
| Turkistarha 5 | Kaustinen | 330 684 | 80 000 | 410 684 | 196 000 |
| Turkistarha 6 | Kaustinen | 296 702 | 80 000 | 376 702 | 4 000 |
| Turkistarha 7 | Kaustinen | 227 446 | 80 000 | 307 446 | (–) |
| Turkistarha 8 | Kaustinen | 173 007 | 80 000 | 253 007 | (–) |
| Turkistarha 9 | Kaustinen | 129 684 | 80 000 | 209 684 | 17 000 |
| Turkistarha 10 | Kaustinen | 120 191 | 78 302 | 198 493 | -45 000 |
| Turkistarha 11 | Kaustinen | 91 985 | 80 000 | 171 985 | 64 000 |
| Turkistarha 12 | Kaustinen | 80 724 | 80 000 | 160 724 | 1 000 |
| Turkistarha 13 | Teerijärvi | 69 296 | 56 597 | 125 893 | (–) |
| Turkistarha 14 | Kaustinen | 62 884 | 42 576 | 105 460 | 17 000 |
Korvausten laskennassa käytetään 10 vuoden keskiarvoa nykyhetken sijaan
Ruokavirasto ei luovuttanut Animalia-medialle määrittelemiään eläinten keskihintoja. Aiemmin Talouselämä-lehti oli kuitenkin saanut tiedot käsiinsä, ja Talouselämän mukaan Ruokavirasto on laskenut keskimääräiseksi ketunpennun arvoksi 80 euroa ja minkinpennun 35 euroa. Summat nousevat, kun kyseessä on erityisen arvokkaiksi määriteltyjä siitoseläimiä. Täysikasvuisen siitoseläimen arvon katsotaan olevan kolme kertaa arvokkaampi kuin nahan keskihinnan.
Kesäkuussa 2023 eli juuri ennen lintuinfluenssatartuntojen toteamista järjestetyssä Saga Fursin turkishuutokaupassa yhdestä siniketunnahasta maksettiin keskimäärin 45 euroa. Summa on noin puolet yhden ketun kasvatuksen kustannuksista. Tällä hetkellä turkistarhat saavat siis huomattavasti suuremmat tulot valtiolta korvauksina kuin mitä ne saisivat, jos ketut olisi tapettu ja myyty huutokaupassa. Suomen turkisala seisoo pitkälti kettutarhauksen varassa, joten kun kettujen kasvatus on voimakkaan tappiollista, tarkoittaa se koko turkisalalle isoja tappioita. Yli puolet Suomen turkistuotannosta on kettuja.
Eläintautilain mukaan ”korvauksena suoritetaan eläimen käypä arvo, joka määritellään sen arvon perusteella, joka eläimellä oli juuri ennen, kun heräsi tai vahvistettiin epäily eläintaudin esiintymisestä.” Turkiseläinten kohdalla arvo on kuitenkin määritelty kymmenen vuoden keskihintana, mikä nostaa korvauksia merkittävästi.
Ruokavirasto ottaa huomioon nahan keskihinnan määrittämiseksi kymmenen viimeisimmän myyntikauden ajalta nahkojen myyntihintojen keskiarvon, josta on poistettu sekä korkein että matalin myyntikausikohtainen hinta. Laskennassa käytettävä kymmenen vuoden ajanjakso muodostuu myyntikaudesta 2013–2014 myyntikauteen 2022–2023 perustuen hakijan toimittamaan selvitykseen värimuunnoksittain myytyjen nahkojen keskihinnoista tai näiden puuttuessa Saga Fursin koko maan huutokauppojen keskihintoihin.
Korvauspäätösten perusteluissa lukee myös, että Ruokavirasto katsoo turkiseläinten käyvän arvon määrittämisen lähtökohdaksi turkiseläinten nahan markkina-arvon, mistä vähennetään kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet suoraan eläintaudista ja jotka muutoin olisivat tulleet hakijalle.
Turkisala on saanut valtiolta pian yli 80 miljoonaa euroa parissa vuodessa
Animalia-media paljasti vuonna 2022, että turkisalaa tuettiin korona-aikana yli 33 miljoonalla eurolla. Tukia saivat myös tarhat, joiden taloudellinen tilanne oli niin huono, että ne keikkuivat konkurssin partaalla jo ennen pandemian alkamista.
Koronatukea saivat myös nämä nyt lintuinfluenssakorvauksia saaneet tarhat yhtä tarhaa lukuun ottamatta. Yleisin saatu korvaussumma oli 80 000 euroa ja kolme tarhaa sai tätä pienemmän summan.
Lintuinfluenssakorvauksiin varatusta lähes 51 miljoonasta eurosta on käyttämättä vielä valtaosa. Kun nämä rahat on saatu jaettua, nousee alan valtiolta neljässä vuodessa saamat tuet ja korvaukset yli 80 miljoonaan euroon. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 400 turkistarhaa, joten laskennallisesti veronmaksajien rahaa on pian ohjattu 200 000 euroa yhtä tarhaa kohden. Koska lintuinfluenssakorvaukset eivät kuitenkaan koske kaikkia tarhoja, nousee yksittäisten tarhojen saamat korvaussummat eläinmäärien mukaan laskettuina huomattavasti suuremmiksi.
Samaan aikaan, kun Suomen turkisala saa merkittäviä summia valtion rahaa, kulkee muu Eurooppa kohti turkistarhauksen kieltämistä. Suomen lisäksi EU-maista enää Puolassa ja Kreikassa tarhataan turkiseläimiä merkittävissä määrissä. EU:n 27 jäsenmaasta jo 19 on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain tai turkistarhaus on loppunut huomattavasti tiukennetun lainsäädännön takia.
EU-komissio on luvannut antaa lopullisen vastauksensa koko EU:ta koskevaan turkistarhauskieltoon vuoden 2026 alkupuolella. Komission selvitystyö turkistarhauksen kieltämisestä on seurausta eurooppalaisesta Fur Free Europe -kansalaisaloitteesta, jossa Animalia oli myös yhtenä aloitteentekijänä. Aloite luovutettiin vuonna 2023 EU-parlamentille ja sen allekirjoitti yli 1,5 miljoonaa EU-kansalaista.
Lue lisää Animalia-mediasta
Kettutarhauksen jyrkkä alamäki kiihtyy
Turkistarhat saavat isommat korvaukset valtiolta kuin myymällä turkiksia
Lue lisää muualla verkossa
Talouselämä 27.3.2024. Summa jopa 50 miljoonaa: Valtio maksaa turkistarhoille paljon suuremmat korvaukset kuin markkinoilta saisi.
Saga Fursin huutokauppa 2023
Kuva: Laura Uotila
