81 miljoonaa. Eurojackpotin päävoitto? Vai jalkapalloilijatähden hankintahinta? Ei tällä kertaa, vaan Suomessa vuosittain teurastettujen eläinten lukumäärä. Luku viittaa myös ammattivalokuvaaja Emmi Kähkösen valokuvanäyttelyyn.
Suomessa teurastetaan vuosittain 81 miljoonaa eläintä. Näyttely oli esillä alkuvuonna 2020 Helsingissä nimellä 79 miljoonaa. Teurastettavien eläinten määrä on vain vuoden aikana kasvanut kahdella miljoonalla.
Yleensä teurastamojen ovet ovat visusti suljettuja ulkopuolisilta, joten teurastamon maailma jää monelle tuntemattomaksi.
Ammattivalokuvaaja Emmi Kähkönen toteuttama valokuvanäyttely 81 miljoonaa päästää katsojat näkemään, mitä lammasteurastamolla tapahtuu.
Syntymisen ihme ja kuoleman läsnäolo
Emmi Kähkönen on Turussa asuva valokuvaaja ja kuvataiteen opiskelija. Hän inspiroituu elämästä ja luonnosta. Erityisesti hän nauttii Lapin tuntureista. Kähköselle elämä sen kaikissa muodoissa on pyhää ja ihmeellistä. Idea valokuvaprojektiin lähtikin elämästä ja sen arvostamisesta.
”Satuin muutama vuosi sitten keväällä navettaan samaan aikaan, kun vuohi alkoi synnyttää. Silmieni edessä syntyi kaksi pientä kiliä. Jotenkin elämän ihmeellisyys konkretisoitui siinä. Syntyminen on aika ihmeellistä ja samalla tosi arkista. Siitä heräsikin kysymys kuolemasta ja sen suhteesta arkeemme.”
Näyttely käsittelee syvemmällä tasolla kuolemaa ja elämän pyhyyttä. Se kertoo katsojalle valokuvataiteen keinoin, miltä yhteiskunnassamme normalisoitu väkivalta näyttää. Väkivalta heijastuu myös eläinten kohteluun. Eläin on elävä ja tunteva. Miksi ihmisen tarpeet ja mielihalut menevät eläimen kärsimyksen edelle?
Eläinten oikeuksien lisäksi näyttely ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Teurastettavien eläinten määrä on Kähkösen mielestä järjetön. Hän haluaa kyseenalaistaa ihmiskunnan tarvetta tehotuotantoon.
“Tehotuotannolla on valtava merkitys ilmastonmuutoksessa, ja se on uhka meidän kaikkien tuntemalle elämälle sen kaikissa muodoissaan.”
Väitteleminen vie huomion oleellisesta
Kähkönen on työstänyt projektiaan vuodesta 2018. Hän on oppinut paljon projektin aikana ja korostaa keskustelun tärkeyttä. Valokuvaaja pyrkii keskustelemaan sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on eri näkemys aiheesta.
“On tärkeää voida keskustella ihmisten kanssa, jotka eivät välttämättä jaa samoja ajatuksia kanssasi.”
Hän pitää huolestuttavana, jos tuotantoeläinten teurastuksesta tai ylipäätään eläinten oikeuksista ei pystytä keskustelemaan ilman syyllistämistä ja syyllistetyksi tulemista. Kähkösen mukaan tällaisesta keskustelusta jää usein kokonaan pois elämän itseisarvon käsite.
“Kun puhutaan eläinten oikeuksista, puhutaan ennen kaikkea oikeudesta olemassaoloon sekä elämään.”
Valokuvaaja suosittelee näyttelyä kaikille, mutta erityisesti hän toivoo sen tavoittavan henkilöt, joiden mielestä keskustelu lihan tehotuotannosta on turhaa ja typerää.
“Valokuvieni avulla toivon voivani avata uusia näkökulmia ja ajatuksia. Tämän avulla tietysti toivon, että ihmiset ajattelisivat enemmän ja sitä kautta eläinten olot sekä niiden oikeus elämään paranisivat”, Kähkönen kertoo.
Taide voimaannuttaa vaikeiden asioiden keskellä
Mikä projektissa oli vaikeinta Kähköselle?
”Vaikeinta on ehdottomasti ollut itse teurastamossa käynti. Olen ollut aina eläinten kanssa ja nähnyt niiden kuolemaa. En ole herkkä verelle enkä sisäelimille, mutta teurastamossa käynti oli traumaattinen. Erityisesti teurastettavien eläinten määrä järkytti. Se väkivalta, jota teurastaminen vaatii, on hurjaa.”
Valokuvaajalle henkilökohtaisesti vaikuttavimmaksi kuvaksi valikoitui viimeinen kuva, jonka hän otti teurastamovierailullaan.
“Visuaalisesti kuva on tavallaan aika tylsä, valkoinen seinä ja harmaa lattia. Kun kuvaa tarkastelee lähemmin, löytääkin lattialta ja seinästä verta. Tapettu ja nyljetty eläin osui vauhdin takia seinään matkalla muiden ruuaksi.”
Kähköselle visuaalinen taide mahdollistaa asioiden ja tunteiden käsittelyn sekä esille nostamisen ilman puhetta. Sen avulla hän hahmottaa itseään ja ympäröivää maailmaa.
”On tosi inspiroivaa ja lohdullista ymmärtää oma pienuutensa suhteessa kaikkeen muuhun”, Kähkönen sanoo.
Tällä hetkellä Emmi Kähkönen opiskelee kuvataidetta Turun Taideakatemiassa. Hän innostui maalaamisesta kuvataiteen opintojen ansiosta. Tulevaisuudesta Kähkönen toivoo, että hän saa jatkaa rakastamaansa työtä valokuvauksen parissa sekä kehittyä taidemaalarina.
Tervetuloa katsomaan näyttelyä Galleria Rongaan Tampereelle
81 miljoonaa -valokuvanäyttely on esillä 13.3.–1.4.2020 Galleria Rongassa Tampereella. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Animalian kanssa.
Ronga sijaitsee osoitteessa Rongankatu 1 C 9, 33100 Tampere. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Galleria Rongassa noudatetaan pandemiasuosituksia. Galleriassa voi olla samanaikaisesti max. 6 henkilöä. Galleriassa onnistuu hyvin 2 metrin turvavälien noudattaminen. Jos maski on jäänyt kotiin, galleria tarjoaa sen sekä käsidesiä käyttöösi.
AVAJAISET JA OPASTUKSET: Avajaiset perjantaina 12.3. klo 18–20. Sisäänpääsyä on koronapandemian vuoksi rajoitettu. Avajaiset myös striimataan livenä, alla lisää tietoa.
Animalia Tampere järjestää näyttelyyn virtuaalisia opastettuja kierroksia eri teemoilla. Sekä avajaiset että opastukset ovat nähtävillä livenä Animalian Instagram tilillä @animaliary
- 12.3. klo 19 Näyttelyn avajaiset virtuaalisena Animalian instagram-tilillä @animaliary
- 13.3. opastus klo 15 valokuvaaja ja kuvataiteilija Emmi Kähkönen: Valokuva ja yhteiskuntakritiikki
- 20.3. opastus klo 14 sosiologi, YTT Salla Tuomivaara: Miten eläimistä tehdään lihaa
- 27.3. opastus klo 15 väitöskirjatutkija Tiina Ollila: “Tainnutuskehto” ja kuolemanvarmistus – teknologiaa ja hyvinvointipuutteita5
Kuvat: Pixabay (artikkelikuva), Omer Levin (kuva Emmi Kähkösestä) & Emmi Kähkönen (kuva näyttelyn teoksesta).
Päivitys: Artikkelia on muokattu 9.3.2021
