Tuotantoeläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia. Yhteiskunnallisen tasa-arvon kannattajat ovat usein muita huolestuneempia tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasosta.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Saara Kupsala väitteli suomalaisten asenteista tuotantoeläimiin alkusyksystä. Kupsalan väitöskirja pohjautuu ensimmäiseen kotimaiseen kyselyyn, jossa selvitettiin laajasti suomalaisten asenteita tuotantoeläimiä kohtaan sekä niiden yhteyksiä sosiodemografisiin taustamuuttujiin ja muihin tekijöihin.
Naiset huolestuneempia eläinten oloista
Kupsalan mukaan sosiodemografisista muuttujista sukupuolella on vahvin yhteys tuotantoeläimiä koskeviin asenteisiin.
”Naiset ovat keskimäärin miehiä enemmän huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilasta”, Kupsala kertoo.
Hän arvioi, että esimerkiksi lihan sukupuolittuneet merkitykset sekä eläinten sukupuolittunut asema tuotannossa voivat olla yhteydessä naisten kriittisempään asenteeseen. Sen sijaan koulutustaso ei ollut yhteydessä käsityksiin tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilasta.
”Ulkomaisissa tutkimuksissa koulutustason yhteys asenteisiin eläinten hyvinvointia kohtaan on vaihdellut. Suomessa koulutustason merkitys näyttäisi olevan vähäinen. Maaseudulla asuminen sen sijaan kasvattaa luottamusta eläinten hyvinvoinnin tilaan. Luottamus näyttää kasvavan myös iän myötä.”
Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko vastaajan kotitaloudessa lemmikkieläintä. Lemmikkieläimen kanssa eläminen vaikuttikin lisäävän huolta tuotantoeläinten hyvinvoinnista sekä pohjustavan myönteisempää käsitystä tuotantoeläinten tunteista ja tiedollisista kyvyistä.
Tutkimuksen mukaan eläinten hyvinvoinnista huolestuneet ovat kiinnostuneita myös yhteiskunnallisesta tasa-arvosta: sen kannatuksen ja tuotantoeläimiin suuntautuvien asenteiden välillä havaittiin selvä yhteys.
Sikoja ja lehmiä pidetään tunteikkaimpina
Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien käsityksiä eläinten mielestä.
”Enemmistö vastaajista antoi sioille ja lehmille kaikki kyvyt, kuten kyvyn kokea kiintymystä ja surua sekä kyvyn ajatella. Nisäkkäitä pidettiin selvästi kyvykkäämpinä kuin lintuja tai kaloja. Vain noin 60 % vastaajista antoi kaloille kivuntuntokyvyn. Kalojen muihin tunnekykyihin uskoi vain pieni osa vastaajista.”
Yllättävää ei sen sijaan ollut se, että koiriin liitettiin mielen kykyjä vielä enemmän kuin muihin nisäkkäisiin.
Myös lintujen kykyjä pidetään vähäisempinä kuin nisäkkäiden.
”Ihmisten empatia ei ehkä ulotu broilereihin samalla tavalla kuin esimerkiksi sikoihin. Hieman ristiriitaista on kuitenkin se, että samaan aikaan ihmiset ovat eniten huolissaan broilereiden hyvinvoinnista.”
Myös sikojen hyvinvointi huolestutti enemmän kuin nautojen, porojen ja lampaiden hyvinvointi. Porojen hyvinvointi arvioitiin kaikkein parhaimmaksi verrattuna muihin tuotantoeläimiin.
Erilaisista eläinten liikkumista rajoittavista tuotantotavoista kriittisimmin suhtauduttiin emakkohäkkeihin. 86 % vastaajista oli samaa mieltä siitä, että emakoita ei tulisi pitää kääntymisen estävissä häkeissä. Myös munijakanojen häkkikasvatukseen suhtauduttiin kriittisesti. 58 % oli samaa mieltä siitä, että kanojen häkkikasvatus tulisi lakkauttaa. Parsinavetoihin suhtautui epäilevästi 55 % vastaajista.
Huoli ei ulotu ostoskoriin
Vaikka ihmiset ovat huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista, ei huoli useinkaan ulotu ostoskoriin asti. Eläinten hyvinvointi ei nouse monesti ostopäätöksissä kärkeen.
”Esimerkiksi ruuan hinta, laatu ja tuoreus vaikuttavat arjen ostoksissa enemmän. Arkinen ruoankulutus on monesti hyvin rutinoitunutta, ja se koostuu nopeasta, lähes automatisoituneesta päätöksenteosta. Siksi pohdinta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ei aina ulotu arkisiin kulutuspäätöksiin. On kuitenkin kuluttajaryhmiä, joille eläinten hyvinvointi tai moraalinen asema ovat merkittävä osa ostopäätöstä.”
Tutkimuksen kyselyosuus toteutettiin lähes kymmenen vuotta sitten. Kupsalan mielestä olisikin tärkeää, että suomalaisten asenteita tuotantoeläimiin tutkittaisiin uusilla kyselyillä. Asenteet ovat voineet muuttua jonkin verran.
”Kansalaisten asenteita tuotantoeläimiä kohtaan tulisi kartoittaa nykyistä enemmän, jotta voitaisiin paremmin arvioida, kuinka eläinsuojelupolitiikka ja -lainsäädäntö vastaavat kansalaisten asenteita ja arvoja.”
Tutkimus perustui kyselyyn, johon vastasi 1 890 suomalaista. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Lisäksi tutkimuksessa toteutettiin ryhmäkeskusteluja viiden eri kuluttajaryhmän kesken.
Tutustu Saara Kupsalan väitöskirjaan ”A sociological study of Finnish attitudes, perceptions and meanings regarding animals in food production” täällä (linkki aukeaa uuteen välilehteen). Saatavuus: englanniksi.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2019. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.
