Kohti eläinkokeetonta maailmaa





Animalia
Micaela Morero


Eläinkokeille etsitään jatkuvasti vaihtoehtoja. Suomessa tätä työtä tekee Tampereen yliopiston Finnish Centre for Alternative Methods -keskus eli FICAM, joka täytti juuri 10 vuotta.

Syinä vaihtoehtojen tarpeeseen ovat eläinkokeiden epäeettisyys, eläinbiologian erilaisuus ihmisiin verrattuna sekä eläinkokeiden kalleus. Lainsäädäntö edellyttää jo nyt solumallien käyttöä aina silloin, kun niitä on luotettavina olemassa. EU:n kosmetiikkadirektiivi kieltää uusien eläinkokeiden tekemisen kosmeettisiin tarkoituksiin.


Eläinkokeet ovat epäeettisiä, kalliita ja ne vastaavat ihmistä huonosti. 

Suomessa eläinkokeiden vaihtoehtoja etsitään Tampereen yliopistolla Finnish Centre for Alternative Methods -keskuksessa eli FICAMissa. Siellä työskentelee kymmenisen henkilöä, jotka ovat taustaltaan esimerkiksi biokemistejä ja solubiologeja. Keskuksen johtajana toimii professori Tuula Heinonen. FICAM kehittää ihmissolupohjaisia testimalleja tutkijoiden, teollisuuden ja viranomaisten käyttöön. Samalla koe-eläinten tarve vähenee.

Suomessa eläinkokeiden vaihtoehtoja etsii FICAM Tampereen yliopistolla. Kuva: FICAM.
Kuva: FICAM

Mikä on solumalli?

Koe-eläinmalleissa tutkimuskohteina ovat kokonaisvaikutukset elimistössä, kun taas solumalleissa testataan vaikutuksia eri kudoksiin, kuten maksaan, munuaisiin ja suoleen. Tietokonemalleilla tulokset voidaan yhdistää kattamaan koko ihmistä.

“Kehitämme omaan innovaatioon pohjautuvia malleja ja testejä, tuomme laboratorioon muiden kehittämiä malleja ja toimimme EU-tason menetelmien validointilaboratoriona. Jaamme myös tietoa ja koulutamme. Tutkijat kehittävät itse esimerkiksi verisuoni- ja sydänmallia, jota voisi käyttää pohjana muihin kudosmalleihin. Malleissa pyritään simuloimaan mahdollisimman tarkkaan kyseistä kudosta tai elintä. Tällöin yhdistellään useita solutyyppejä”, Heinonen kertoo.

Mallien vastaavuus kyseiseen kudokseen varmistetaan vertaamalla sen rakennetta ja solutason muutoksia ihmisen vastaavan kudoksen rakenteeseen ja solutason muutoksiin. Kehitetty verisuonimalli on pohjana myös muissa malleissa ja testeissä. Se mallintaa luontaisen kaltaista verisuonitusta, vaikka näissä verisuonissa veri ei kulje.

Verisuonitesti korvaa esimerkiksi syöpälääkekehityksen eläinkokeita

Syöpäsoluja on käytetty tutkimuksissa jo kauan. Ihmisen muiden solujen käyttö on paljon uudempi tekniikka, joka on otettu käyttöön vasta 2000-luvulla. Verisuonimalli kuvaa sekä sikiön että aikuisen verisuonten muodostumista.

Kehitettyä verisuonitestiä voidaan käyttää useaan tarkoitukseen. Sillä voidaan esimerkiksi korvata eläinkokeita syöpälääkekehityksessä tai muiden sellaisten lääkkeiden tutkimustyössä, joissa lääkkeiden halutaan estävän verisuonten muodostusta. Syöpälääkkeen tarkoituksena on estää syöpäkasvainta ravitsevien verisuonten muodostumista. Toisaalta sikiölle taas verisuonten synnyn estyminen on ongelma, ja sikiölle voi kehittyä puutteelliset raajat. Verisuonimallilla voi myös mitata sitä, voiko kemikaali estää sikiön aikaisten verisuonten muodostusta.

Solut tutkimukseen saadaan joko suomalaisista sairaaloista potilaiden luvalla, tai niitä voidaan erilaistaa aikuisen kantasoluista tai erilaistuneista soluista, kuten ihosoluista. Soluja voidaan myös ostaa niiden tuottamiseen erikoistuneista yhtiöistä. Rasvanpoistoleikkauksista saadaan rasvan kantasoluja ja synnytyksissä napanuorasta voidaan eristää tiettyjä napanuoran soluja.

FICAMilla on korkeatasoinen laboratorio. Kuvassa nainen laboratoriotöissä. Kuva: FICAM.
Kuva: FICAM

Suomalainen, eläinkokeeton vaihtoehto teollisuuden tarpeisiin

Tällä hetkellä FICAM saa rahoitusta Suomen akatemialta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä maa- ja metsätalousministeriöltä. Business Finland (entinen Tekes) tukee kaupallisten edellytysten luomista. Testaus- ja tutkimuspalveluja taas voi ostaa mikä tahansa taho, esimerkiksi teollisuusyritykset tai yliopistojen tutkimusryhmät.


FICAM voi tarjota korkean laatutason testauspalveluja Suomessa.

FICAMilla on korkeatasoinen laboratorio, jonka tulokset ovat viranomaiskelpoisia. Niinpä FICAM voi tarjota korkean laatutason testauspalveluja Suomessa. Esimerkiksi kosmetiikan kehittäjät voivat ostaa heidän palvelujaan. Samoin muidenkin kemikaalien, kuten lääkkeiden, elintarvikkeiden lisäaineiden, maalien ja kodinkemikaalien, ainesosia voi testata FICAMissa, eikä näitä testejä tarvitse teettää ulkomailla.

Tuula Heinonen näkee eläinkokeiden vaihtoehtojen tulevaisuuden myönteisessä valossa niin Suomessa kuin ulkomailla. FICAMilla riittää aiheesta kiinnostuneita opinnäytetyöntekijöitä aina pro gradun tekijöistä väitöskirjojaan valmisteleviin jatko-opiskelijoihin.

Euroopan komissiolla on vahva pyrkimys pois eläinkokeista. Kokeet ovat epäeettisiä, kalliita ja ne vastaavat ihmistä huonosti. Euroopan komissio rahoittaa eläinkokeettomien testimenetelmien kehitysprojekteja, mutta rahoitus on vähäisempää kuin Yhdysvalloissa. Heinosen mukaan Yhdysvalloissa on paljon vahvempi pyrkimys eläinkokeettomien testimenetelmien käyttöön ennen kaikkea siksi, että ne mallintavat ihmistä eläinkokeita paremmin ja ovat edullisia.

Osittain myönteistä kehitystä edistää solutestien luotettavuus ja, kuten niin usein, raha. Testausmenetelmien hinnoilla on merkitystä. Solutestit ovat edullisempia kuin eläinkokeet. Solutestien teko voidaan automatisoida, ja siten kapasiteetti on käytännössä rajaton. Suurin etu eläinkokeisiin verrattuna ihmissolupohjaisilla testimalleilla on se, että ne kuvaavat ihmisen biologiaa eläimen biologia sijaan. Heinonen kertoo, että eläinkokeiden vastaavuus ihmiseen nähden on vain 50 prosentin luokkaa tai useinkin sen alle.

Testausmenetelmien hinnoilla on suurta merkitystä. Heinonen antaa lopuksi esimerkin: lääketeollisuudessa vain noin 8 prosenttia kehityksen alla olevista lääkkeistä saadaan lopulta markkinoille. Ihmissolupohjaisten testimallien avulla tämä luku voidaan tulevaisuudessa saada nousemaan.

Lue artikkelin jatkojuttu ”Eläinkokeiden käyttö ei saisi olla normi” täältä.

Lähteet:

FICAMin verkkosivut.

Professori Tuula Heinosen haastattelu.

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2019. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.






Julkaistu: helmikuu 27, 2019