Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ovat tyytyväisiä siihen, että sunnuntaina 14.4. käydyissä eduskuntavaaleissa eläinmyönteisimmät puolueet saivat runsaasti lisäpaikkoja. Järjestöillä on suuret odotukset hallitusneuvotteluihin.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistus avataan nyt uudelleen, ja se on vietävä loppuun kunnianhimoisin tavoittein. Lisäksi järjestöjen tavoitteena on saada hallitusohjelmaan kirjaukset turkistarhaus- ja tuotantoeläinten häkkikasvatuskiellosta ja eläinsuojelupoliisin toimintamalli tulee ottaa käyttöön ympäri Suomen.
“Hallitusohjelmatavoitteidemme täyttymisellä on hyvät mahdollisuudet, jos hallitukseen saadaan ne puolueet, jotka voimakkaimmin ajavat myös eläinten asiaa. Edellisen hallituksen esitys uudeksi eläinlaiksi oli riittämätön, ja nyt uudella hallituksella on mahdollisuus ottaa mukaan siihen ne asiantuntijoiden suosittelemat hyvinvointiparannukset, jotka edellinen hallitus jätti huomiotta. Eläimet saavat uuden mahdollisuuden”, kertoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.
Järjestöjen tavoitteena on saada hallitusohjelmaan useita eläinten hyvinvointiin liittyviä kirjauksia.
Helsingissä viime vuonna aloittaneen eläinsuojelurikoksiin erikoistuneen poliisin tutkintaryhmän toiminnasta on jo kannustavia kokemuksia, joista järjestöt toivovat otettavan mallia koko maassa. Eläinpoliittiseen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista peräti 97 % kannatti toiminnan laajentamista koko maahan.
”Samanlaista toimintaa tarvitaan koko Suomeen. Eläinsuojelutapausten keskittäminen niihin erikoistuneille poliiseille parantaa eläinten suojelua, auttaa saamaan eläimiä kaltoinkohtelevat edesvastuuseen ja parhaimmillaan myös säästää viranomaisten resursseja tehostuneen toiminnan myötä. Tavoitteena on esimerkiksi kroonisten eläinsuojelutapausten ennaltaehkäisy”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.
Korkealla tavoitteissa on myös turkistarhauksen kieltäminen. Saksan viimeinen turkistarha lopetti toimintansa maaliskuun lopussa, ja viime viikolla Norjan hallitus esitti turkistarhauskieltoa. Kiellon läpimenoa pidetään varmana. Animalian ja SEYn vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 82 % oli turkistarhauskiellon kannalla.
”Norjan hallituksen lakiesitys tarhauskiellosta pohjaa eettisiin syihin. Turkistarhausta ei voi harjoittaa eettisesti, ja sen Norjan hallitus toteaa myös esityksessään. Norja on Suomen ohella merkittävä pohjoismainen turkistuottaja, silti kielto nähdään siellä täysin mahdollisena. Nyt viimeistään Suomen on aika kieltää tarhaus sosiaalisesti kestävällä tavalla ja tukea tarhaajia muille aloille siirtymisessä. Turkistarhauskiellot ja turkittomuuslinjaukset Euroopassa ja koko maailmassa ovat viesti siitä, että turkistarhaus kuuluu historiaan. Suomen ei tarvitse säilyttää alaa, joka on eettisesti kestämätön”, sanoo Lahtinen.
Myös esimerkiksi tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kielto on järjestöjen mielestä ensisijaisen tärkeää ja se tulisi saada uuteen eläinlakiin. Animalian ja SEYn vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 95 % kannatti häkkikasvatuskieltoa.
“Häkeissä eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät pääse toteutumaan. Häkkejä käytetään Suomessa edelleen laajamittaisesti muun muassa kananmunantuotannossa ja sikaemakoilla. Häkit estävät merkittävästi eläimen luontaista käyttäytymistä ja rajoittavat eläimen liikkumista. Osalla eläimistä jopa paikallaan kääntyminen on mahdotonta. Tätä ei voi enää hyväksyä”, sanoo Pulli.
