Eläinsuojelulain tavoitteet unohdettiin vuosikymmenen aikana





Taija Rinne
viestintäpäällikkö
taija.rinne@animalia.fi


Alunperin kunnianhimoiset lupaukset ja tavoitteet on matkan varrella unohdettu, selviää Animalia-median koostamasta eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen aikajanasta.

Eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu vuosia ja lykätty useasti. Nyt voimassa oleva laki on yli 20 vuotta vanha ja kaipaa kipeästi päivittämistä. Valitettavasti uudistuksen loppumetreillä sitä valmistelee hallitus, jolla ei ole riittävän kunnianhimoisia tavoitteita eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista on nyt valiokuntakäsittelyssä. 

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi joulun 2017 alla esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Lausuntoja lakiin tuli ennätykselliset lähes 400, iso osa kriittistä hallituksen esitystä kohtaan. Hallitus linjasi laista uudestaan elokuussa 2018, mutta linjauksissa oli otettu lausuntokierroksen kritiikki huomioon vain osittain. Suurin osa eläinjärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden esittämistä parannuksista ei ole mukana päivitetyssäkään lakiesityksessä. 

Lain valmistelua on viivytetty ja siirretty hallitukselta toiselle, ja samaan aikaan ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Uusimman asiaa selvittäneen eurobarometrin mukaan jopa 94 prosenttia EU-kansalaisista on sitä mieltä, että tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää. Merkittävää on, että Suomessa luku on jopa 99 %. Suomalaisista 90 % on sitä mieltä, että tuotantoeläimiä pitäisi suojella paremmin. Vastaava luku oli 10 vuotta sitten 67 %. 

Ihmisten huolta tuotantoeläinten hyvinvoinnista pitää kuunnella. Eläinten kyvyt ja olennaiset käyttäytymistarpeet tulee ottaa huomioon. Hallituksen esitys laiksi esittää eläinten oloihin joitain pieniä muutoksia, mutta suurimmat parannukset, kuten parsinavetta- ja porsitushäkkikielto, jäisivät toteutumatta. Lakiesityksessä puhutaan eläinten luontaisista käyttäytymistarpeista ja niiden tyydyttämisen tärkeydestä, mutta samalla ne kielletään tietyiltä eläimiltä, jotka on lakitekstiin kirjattu poikkeuksina.  

Puutteista huolimatta lakiin on kuitenkin tulossa myös joitain pieniä parannuksia. Emakkojen tiineytyshäkit kielletään 15 vuoden siirtymäajalla, jalostukseen ja kivunhoitoon tulee parannuksia, positiivilista määrittelee tuotanto- ja sirkuseläiminä pidettävät lajit, villieläinten, kuten delfiinien, esiintymiskäyttö kielletään ja teurastamoiden kameravalvonta tulee mahdolliseksi.  

Seuraavalle hallitukselle jää lain asetusten sorvaaminen. Esimerkiksi turkiseläimiin liittyvä lainsäädäntö tullaan tekemään vasta asetustasolla, joten työtä eläinlain parissa riittää myös tulevalla eduskuntakaudella.  

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen aikajana 

Infograafi eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen aikajanasta.  Infograafin sisältö avataan tarkemmin artikkelissa.

2010

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus käynnistetään maa- ja metsätalousministeriön valmisteluryhmässä. Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996.

2011

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee ensimmäiset taustaselvitykset eläinsuojelulain uudistuksen aihepiireistä.

2012

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus alkaa sekä lain ohjausryhmä ja työryhmä aloittavat työnsä. Animalia on mukana lain ohjausryhmässä. Lakiesityksen on määrä valmistua vuonna 2014 ja mennä eduskunnan käsittelyyn vuonna 2015.

Eläinjärjestöt luovuttavat ministeri Jari Koskiselle eläinsuojelulakiadressin, jonka on allekirjoittanut yli 25 000 ihmistä.

Eläinten hyvinvointikeskuksen Eläinten hyvinvointi Suomessa – kansallinen eläinten hyvinvointiraportti julkaistaan.

2013

Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä perustetaan.

Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen kertoo lain työryhmän esittävän todennäköisesti parsinavetoiden kieltoa.

2014

Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa eläimen itseisarvon sisällyttämisestä eläinsuojelulakiin.

Lain työryhmän työ päättyy.

Lain uudistus lykkääntyy eduskuntavaalien takia.

Maa- ja metsätalousministeriön Verso-blogissa kirjoitetaan, että eläimen itseisarvo ja luontaiset käyttäytymistarpeet ovat tulossa eläinsuojelulakiesityksen kärkeen. Työryhmän ehdotusluonnokseen on kirjattu periaate eläimen itseisarvosta, joka on riippumaton eläimen arvosta ihmiselle.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta julkaisee Tuotantoeläinten olennaiset hyvinvointitarpeet -raportin.

2015

Ohjausryhmän työ päättyy.

Uusi hallitus linjaa, ettei maataloudelle säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Eläimiä ei mainita hallitusohjelmassa lainkaan.

Eläinsuojeluasiamiehen virka lopetetaan.

Turkiseläinten suojelua koskeva asetusuudistus hyllytetään. Syyksi kerrotaan eläinsuojelulain uudistus, jonka jälkeen uudistetaan eläinlajikohtaiset asetukset.

Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto aloittavat Eläinlaki-kampanjan, julkistavat tavoitteensa lakiin sekä Eläinlaki-vetoomuksen. Eläinjärjestöjen edustajat tapaavat kansanedustajia.

2016

Maa- ja metsätalousministeriön katsaus lakivalmistelun tilanteeseen. Tilaisuudessa kerrotaan mm. että lain tarkoituksena on lisätä eläimen itseisarvoon perustuvaa kunnioitusta. Kerrotaan, että jatkuva juomaveden saanti, nautojen kytkettynä pitäminen ja emakoiden pito häkissä ovat herättäneet paljon keskustelua.

Eläinjärjestöjen Eläinlaki-kampanjan puoluekysely. Viisi seitsemästä puolueesta kannattaa liikkumista estävien rakenteiden, kuten emakkohäkkien ja parsinavetoiden kieltoa. Puolueet tukevat myös tuotantoeläinten kivunlievitystä ja juomaveden saantia. Moni muu asia, esimerkiksi eläinsuojelun valvonnan tehostaminen, ei kuitenkaan saa puolueiden tukea.Animalia avaa Lainsuojaton-kampanjan, jolla tuodaan esiin Animalian vaatimuksia uuteen eläinsuojelulakiin.

2017

Maa- ja metsätalousministeriö lykkää lain voimaantuloa maakuntauudistuksen takia vuoteen 2019.

Animalia ja Into Kustannus julkaisevat useiden asiantuntijoiden kirjoittaman Uusi eläinlaki -kirjan, joka jaetaan kaikille 200 kansanedustajalle.

Animalia julkaisee Pako eläintilalta -pakohuonepelin osana Animalian kesäkiertuetta ja Lainsuojaton-kampanjaa.

Animalian järjestämä tilaisuus uudesta eläinlaista eduskunnan Pikkuparlamentissa. Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat pitävät puheenvuoron, ja kaikki puolueet suhtautuvat eläinten hyvinvointiparannuksiin pääosin positiivisesti.

Vihreiden Hanna Halmeenpään järjestämä keskustelutilaisuus eläinsuojelulain uudistamisesta eduskunnan kansalaisinfossa. Tilaisuudessa puhuu Halmeenpään lisäksi eläinlääkintäylitarkastaja Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä. Kommenttipuheenvuorot ovat Animalialla, SEYllä, Maaseutu- ja erävihreillä, Suomen Sikayrittäjillä, MTK:lla ja yksittäisellä maatalousyrittäjällä. 

Maa- ja metsätalousministeriö pitää tiedotustilaisuuden linjauksista lakiluonnokseen. Linjauksista puuttuu suurin osa merkittävimmistä parannusehdotuksista, vaikka lain ohjausryhmä seisoi useiden vaatimusten takana. Lain nimeksi on tulossa laki eläinten hyvinvoinnista.

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista julkaistaan ja lähtee lausunnoille joulun alla 21.12.2017. Lausuntoaikaa on 28.2.2018 saakka. Animalia vaatii lain palauttamista valmisteluun.

2018

Animalia toteuttaa eläinlaista varjolausuntokierroksen, jolle perustetaan oma verkkosivu.  Monet tutkijat, kirjailijat, järjestöt,
poliittiset tahot, eri alojen asiantuntijat ja kansalaiset oman lausuntonsa, jotka lähetetään myös ministeriön lausuntosivulle.  

Helmikuussa Animalia järjestää Helsingissä yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa Suomen historian suurimman mielenosoituksen eläinoikeuksien puolesta. Eläinten ääni -mielenosoituksen tukikonsertteja järjestetään Joensuussa ja Tampereella. Mielenosoitus saa tukea myös Suomen ulkopuolelta. 

Animalia antaa lausuntonsa eläinlakiin helmikuussa. Koko lausunto on luettavissa Animalian sivulta

Maaliskuussa saavutetaan 100 000 allekirjoittajan rajapyykki Animalian ja SEYn Eläinlaki-vetoomuksessa. Allekirjoitusten määrä lisääntyy hallituksen lakiesityksen jälkeen nopeasti.

Eläinlain lausuntokierros päättyy maaliskuussa. Siihen annetaan ennätykselliset noin 400 lausuntoa.

Animalia käy läpi eri tahojen lausuntoja ja nostaa esiin mm. Atrian lausunnon, jossa yritys ehdottaa lisättäväksi lakiin esimerkiksi lauseen ”Kaikesta kotieläintenpidosta koituu eläimille sekä hyötyjä että haittoja”.

Animalia toteuttaa Twitter-kampanjan, jossa se kysyy hallituspuolueiden kansanedustajilta mielipiteitä eläinlakiin ja siihen liittyviin kysymyksiin. Vain viidesosa haastetuista vastasi kysymyksiin.

Hallitus tekee uudet linjaukset eläinten hyvinvointilakiin. Linjaukset julkistetaan elokuussa, mutta lainsäädännön arviointineuvosto saa ne luettavaksi jo heinäkuussa. Neuvoston mukaan jää epäselväksi, miten saatu palaute on otettu huomioon ja millä perustein mahdollisia muutoksia on tehty tai jätetty tekemättä.

Maa- ja metsätalousministeriö esittelee elokuussa hallituksen uudet linjaukset eläinten hyvinvointilaista. Animalia tuo esiin, että uusissa linjauksissa on otettu lausuntokierroksen palaute huomioon vain osittain. Hallitus muun muassa linjaa, ettei parsinavetoita, porsitushäkkejä eikä turkistarhausta kielletä palautteesta huolimatta. 

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee koosteen saamastaan lausuntopalautteesta.

Eduskunta keskustelee hallituksen esityksestä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista 2. lokakuuta. Keskustelu kääntyy tunteelliseksi väittelyksi, jossa esitetään monia virheellisiä väitteitä. Animalia seuraa keskustelua ja tviittaa sen kulusta. Animalia käy lopulta kaikki puheenvuorot läpi ja tekee virheellisistä ja harhaanjohtavista väitteistä koosteen

Eläinlaki-vetoomus saa yhteensä 139 000 allekirjoitusta. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle lokakuussa. 

Lakiesitys lähetetään valiokuntien käsittelyyn. 

2019

Animalia julkaisee tammikuussa artikkelin, jossa pyydetään ihmisiä ottamaan yhteyttä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniin ja vetoamaan paremman eläinlain puolesta. Sivulla on kirjepohja yhteydenottoja varten.   

Ympäristövaliokunta julkaisee oman lausuntonsa lakiesitykseensä. Animalia uutisoi lausunnosta. Valiokunnan mukaan kipulääkitys ei ole riittävä porsaiden kastroinnissa, ja lisäksi kirurgisesta kastraatiosta tulisi kokonaan luopua. Lisäksi valiokunnan mukaan eläinten verkkokauppaa tulisi säädellä. Lisäksi eriävät mielipiteet hallituksen esitykseen esittivät Silvia Modig (vas.), Riitta Myller ja Katja Taimela (sd.), Satu Hassi (vihr.). Näissä esitetään laajoja muutoksia hallituksen esitykseen, mm. parsinavetoiden ja emakkohäkkien kieltoa, turkistarhauksen kieltämistä ja eläimen itseisarvon lisäämistä lakiin. 

Mitä seuraavaksi?

Helmi-maaliskuu 2019 Lakiesitys tulee eduskunnan keskusteluun ja äänestykseen. Kuluva eduskuntakausi päättyy maaliskuun lopussa, joten jos lakiesitys hyväksytään, lain asetuksia aletaan työstää luultavasti seuraavalla eduskuntakaudella.   

2020 lain on tarkoitus astua voimaan. 

Infografiikka: Helka Saariniemi






Julkaistu: helmikuu 12, 2019