Eläinten kohtelu ratkaisee myös oman tulevaisuutemme

Risto Isomäki

Aikamme ehkä huomatuimman filosofisen teoksen kirjoittaneen Yuval Noah Hararin mukaan teollinen eläintuotanto olisi historian suurin rikos, vaikka vain kymmenesosa kaikesta mitä eläinoikeusjärjestöt sanovat olisi totta.

Asiasta on vaikea olla eri mieltä, varsinkin kun asioihin tutustuminen on lähes poikkeuksetta osoittanut, että suurin piirtein kaikki mitä eläinjärjestöt sanovat, pitää paikkansa. Eläinten kohtelu ei kuitenkaan ole pelkästään eettinen ja moraalinen kysymys. Se, miten me toisia eläimiä kohtelemme, määrittää pitkälle myös sen, millaiseksi oman lajimme tulevaisuus muodostuu.

Viimeiset kolme suurta pandemiaa ovat kaikki liittyneet eläinten syömiseen. Vuosien 1918–1920 suuri influenssaepidemia sai alkunsa Yhdysvaltain keskilännen sikatiloilta ja kanaloista, ja HIV/AIDS oli seurausta lähes teollisessa mittakaavassa tapahtuneesta metsästyksestä Keski-Afrikan sademetsissä. Uusi sars-koronavirus tarttui ihmisiin Kiinan eläintorien kautta, mutta syntyi todennäköisimmin kiinalaisilla turkistarhoilla.

Eläintehtaat ovat potentiaalisia viruskasvattamoita

Alkaa olla selvää, että koronapandemia on aiheuttanut luultua enemmän kuolemantapauksia. Esimerkiksi Intian taloustutkimus raportoi jo vuonna 2020 kaksi kertaa normaalia korkeammasta kuolleisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että koronpandemia on saattanut pelkästään Intiassa aiheuttaa kymmeniä miljoonia ennenaikaisia kuolemantapauksia. Niin sanottu pitkä korona saattaa lisäksi lyhentää joidenkin sairastuneiden ihmisten elämää, ainakin jonkin verran.

Sitä paitsi sars-koronavirukset ovat lähes varmasti tulleet jäädäkseen, sillä ne ovat jo levinneet kaikkialle maapallolle. Ne kiertävät jatkossa loputtomasti ihmisten joukossa ja tuottavat aina välillä uusia ja vaarallisia variantteja. Ne ovat myös tarttuneet meistä lukuisiin erilaisiin eläinlajeihin – ja saattavat jälleen jossakin vaiheessa tarttua joistakin niistä takaisin meihin muodoissa, joissa ne aiheuttavat meille suurta vahinkoa. Suurimman riskin muodostavat ne eläimet, joiden kanssa olemme jatkuvasti tekemisissä ja joita meillä on tapana ahtaa suurin joukoin samaan tilaan. Jopa satojatuhansia kanoja tai tuhansia sikoja samassa tilassa kasvattavat eläintehtaat ovat tehokkain kuviteltavissa oleva tapa kasvattaa uusia viruskantoja, joihin vanhat rokotteemme eivät enää pure.

Monet vielä sars-virusta vakavammat pandemiauhkat, kuten lintuinfluenssat ja nipah-virus, aiheutuvat niin ikään juuri kanojen ja sikojen suurisuuntaisesta kasvatuksesta.

Eläintuotantoa on välttämätöntä pienentää

Eläintuotannon mittakaava ja sen muodot vaikuttavat merkittävästi ja ehkä jopa ratkaisevasti myös siihen, menettävätkö antibiootit tehonsa. Ennen antibioottien aikaa suurin osa ihmisistä, mukaan lukien noin kolmannes kaikista lapsista, kuoli erilaisiin bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailma saattaa pahimmassa tapauksessa palata takaisin tällaiseen tilanteeseen, jos emme pysäytä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä.

WHO:n mukaan saatamme myös menettää nykyaikaiset syöpähoidot. Maailmassa sairastuu jo nyt noin 20 miljoonaa ihmistä vuodessa erilaisiin syöpiin, ja määrän ennustetaan vielä kaksin- tai kolminkertaistuvan tämän vuosisadan lopulle tultaessa. Nykyään noin puolet syöpään sairastuneista paranee kokonaan syöpähoitojen ansiosta. Hoidot pidentävät myös useimpien muiden sairastuneiden elämää. Syöpähoidot eivät kuitenkaan ole mahdollisia ilman tehokkaita antibiootteja, sillä ne lamauttavat väliaikaisesti ihmisen oman immuunijärjestelmän toiminnan. Myös lukemattomat muut nyt itsestäänselvyyksinä pitämämme lääketieteelliset toimenpiteet edellyttävät, että pystymme pitämään bakteerit kurissa.

Lähes 80 prosenttia kaikista antibiooteista käytetään nykyään eläintiloilla, ei ihmisten hoitamiseen. Sitä paitsi eläintehtaat käyttävät antibiootteja tavalla, joka tuottaa erityisen tehokkaasti vastustuskykyisiä bakteerikantoja.

Jos haluamme, että myös tulevilla sukupolvilla on antimikrobilääkkeitä ja syöpähoitoja, meidän täytyy vähentää eläintuotannon mittakaavaa ja ennen kaikkea kasvattaa kotieläimiä paremmissa olosuhteissa. Nykyiset eläintehtaat eivät ole käytännössä mahdollisia ilman antibioottien hyvin suurisuuntaista käyttöä.

Eläintehtaat ovat ilmeisesti onnistuneet kehittämään myös uusia ihmisille syöpää aiheuttavia viruksia. Yhdysvalloissa kanoja teurastavilla ihmisillä on yhdeksän kertaa normaalia suurempi maksa- ja haimasyöpäriski. Siipikarjatiloilla kasvaneet ihmiset sairastuvat kolminkertaisella todennäköisyydellä verisyöpiin, eli leukemiaan, myeloomaan tai lymfoomaan. Lisäksi kymmenen Euroopan maata käsittänyt valtava EPIC-tutkimus (European Prospective Investigation on Cancer and Nutrition) löysi eräänlaisen syöpägradientin myös kananlihan syömisen sekä verisyöpien ja haimasyövän välillä. Mitä enemmän kananlihaa ihmiset söivät, sitä suurempi heidän syöpäriskinsä oli. Näitä havaintoja on hyvin vaikea selittää millään muulla kuin kanojen levittämillä syöpäviruksilla.

Eläintuotanto on suurin uhka biologiselle monimuotoisuudelle

Meidän on hyvin todennäköisesti mahdotonta torjua vakavaa ilmaston epävakautumista, ellemme vähennä eläintuotannon mittakaavaa.

Virallisten arvioiden mukaan eläintuotannon osuus kasvihuonekaasupäästöistä on alle 20 prosenttia, mutta tämä on ilman muuta vakava aliarvio. Virallisissa luvuissa tekoaltaiden metaanipäästöt on laskettu energiantuotannon päästöiksi ja järvien ja jokien metaanipäästöt luonnollisiksi päästöiksi. Todellisuudessa kyse on kuitenkin pääsääntöisesti juuri eläintalouden aiheuttamasta rehevöitymisestä. 

Ongelma saattaa tulevaisuudessa pahentua nopeasti. Mitä enemmän vesistöt rehevöityvät, sitä suurempia määriä eloperäistä ainetta ne tuottavat ja sitä isompi osa niiden biologisesta tuotannosta hajoaa metaaniksi eikä hiilidioksidiksi. Ero on merkittävä, sillä 20 vuoden aikavälillä metaani on 86–105 kertaa vahvempi kasvihuonekaasu.

Suomalaisten ja tanskalaisten tutkijoiden tekemien kokeiden mukaan pohjoisten järvien metaanipäästöt uhkaavat kasvaa 7–16 kertaa nykyistä suuremmiksi rehevöitymisen ja lämpenemisen yhteisvaikutuksen seurauksena. Ruskeavetiset järvet saattavat jo nyt tuottaa Ruotsissa saman verran kasvihuonekaasuja kuin liikenne.

Eläintuotanto on myös suurin uhka maapallon biologiselle monimuotoisuudelle ja vesivaroille. Eikä vesivarojen kohdalla kyse ole enää vain maatalouden kasteluvedestä vaan yhä useammin myös ihmisten juomavedestä. Eläintalouden valtava lannoitteiden tarve ja lannan tuotanto uhkaavat muuttaa myös pohjaveden juomakelvottomaksi vähintään satojentuhansien mutta mahdollisesti miljoonien kylien alueella.

Ongelmasta ei vielä ole maailmanlaajuisia kartoituksia, mutta kesällä 2021 esimerkiksi suuri osa Espanjan maaseudun asukkaista alkoi jo kärsiä akuutista juomavesipulasta ongelman takia.

Muutama miljoonaa suurelta osin lihaa syövää metsästäjää kykeni aikoinaan hävittämään suurimman osan maapallon mannerten kaikista suurikokoisista nisäkäslajeista ja suurimmat lintulajit sukupuuttoon. Niin sanottu kuudes sukupuutto, eli ihmisen aiheuttama lajien massakuolema, on siis oikeastaan jo tapahtunut.

Kahdeksan miljardia ihmistä ei voi tavoitella itselleen samanlaista ruokavaliota tekemättä samalla myös eräänlaista kollektiivista itsemurhaa.

Mikään ei siis ole oman terveytemme ja turvallisuutemme näkökulmasta yhtä vaarallista kuin suurisuuntainen eläinrääkkäys. Eikä mikään köyhdytä ja saastuta yhtä tuhoisalla tavalla sitä maailmaa, jonka lapsemme ja heitä seuraavat sukupolvet meiltä joskus perivät.

Risto Isomäki on kirjailija ja toimittaja, jonka erikoisalaa ovat erilaiset ympäristöuhkat ja ekokriisit. Isomäki on kirjoittanut sekä kaunokirjallisia teoksia että tietokirjoja erityisesti ihmisten toiminnasta aiheutuvista ekokatastrofeista.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2021. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kuvat: Andrew Skowron, Jouni Nissonen / Tammi

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: