Chicagon yliopistossa tehdyn käyttäymistutkimuksen tulokset kertovat sen, mitä lemmikkirotat ovat osoittaneet iät ja ajat: rotta on empaattinen eläin.
Ihmisen uskottiin pitkään olevan ainoa laji, joka kykenee tuntemaan empatiaa toisia kohtaan. Sittemmin monella eläinlajilla on todistettu olevan empaattisia taipumuksia, mikä on osaltaan häivyttänyt kuvitteellista rajaa ihmisten ja muiden eläinten välillä.
Chicagon yliopiston poikkitieteellinen tutkimusryhmä selvitti rottien prososiaalista, eli toisille myönteisiä seuraamuksia tuottavaa käytöstä tutkimuksella, jossa tarkkailtiin rottien halukkuutta vapauttaa läpinäkyvään säiliöön suljettu lajitoveri. Yhdelle verrokkiryhmälle säiliöön oli laitettu rotan häkkitoveri, yhdelle ryhmälle lelurotta ja yhden testiryhmän säiliö oli tyhjä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe kesti 12 päivää ja koe suoritettiin kerran päivässä. Osalle rotista oven avaamismekanismi piti opettaa.
Rotat käyttäytyivät selvästi eri tavalla kokeessa, jossa säiliöön oli suljettu toinen rotta. Ne liikkuivat eniten säiliön läheisyydessä ja osoittivat eniten innokkuutta säiliön avaamiseen. Säiliön avanneiden rottien määrä kasvoikin vain tässä ryhmässä, samoin avaamisprosessi nopeutui tutkimuksen kuluessa juuri tämän ryhmän rotilla. 23 rottaa 30:stä avasi oven minuuteissa. Muissa ryhmissä vain viisi rottaa 40:stä ylipäätään avasi säiliön oven.
Lajitoveri herkkuja tärkeämpi
Kokeen aikana rottien ääntelyä tarkkailtiin ultraäänilaitteella. Ryhmässä, jossa säiliöön oli vangittu toinen rotta, huolestumisääntelyä oli ylivoimaisesti eniten: 15 prosenttia kaikesta ääntelystä. Tämä viittaa vapaiden rottien stressitasoon ja huoleen vangitun rotan puolesta. Rottien aktiivinen toiminta puolestaan osoittaa, että ne eivät ainoastaan jaa lajitoverin tunnetilaa, vaan ne pyrkivät myös toimimaan toisen hyväksi.
Tutkimusryhmä uskaltaakin lopussa päätellä, että rotilla on kyky empaattiseen ja toisen hyvään tähtäävään käytökseen.
Rotat jähmettyivät oven avattuaan tutkimusjakson alkupäivinä, mikä kertoo niiden pelästyneen syntynyttä ääntä. Myöhemmin rotat eivät enää reagoineet ääneen, joten toiminta ja sen seuraus oli odotettua.
Peruskokeen lisäksi rottia testattiin olosuhteissa, joissa lasi eristi vapaan rotan säiliöstä, joka oli joko tyhjä tai piti sisällään lajitoverin. Tarkoitus oli selvittää, motivoiko rottia säiliön avaamiseen sosiaalinen kanssakäyminen toisen rotan kanssa vai onko käytös epäitsekästä. Kaksi rottaa 12:sta avasi tyhjän säiliön, mutta kaikki avasivat säiliön, jossa oli toinen rotta. Käytös ei muuttunut 29 päivää kestäneen kokeen aikana, vaikka rotat eivät päässeet leikkimään keskenään.
Toisessa modifikaatiossa rotalla oli avattavana kaksi säiliötä, joista toinen oli joko tyhjä tai sisälsi rotan, toinen sisälsi aina suklaata. Suklaalle lajityypillisesti persot rotat napostelivat kokeen ulkopuolella hyvällä ruokahalulla seitsemän suklaapalaa, mutta tilanteessa, jossa lajitoveri oli vangittuna, vapaa rotta vapautti ensin kumppaninsa ja jakoi suklaan tämän kanssa yli puolessa tilanteista. Rotat jakoivat viisi suklaalastua niin, että vapautettu rotta sai suklaata vähän vähemmän kuin vapauttajansa.
Toisen hyvä rotan päämääränä
Lopputuloksena tutkijat toteavat, että käyttäytymistutkimus osoittaa melko varmasti rottien toimineen tietoisesti lajitoverinsa vapauttamiseksi. Tutkimusryhmä uskaltaakin lopussa päätellä, että rotilla on kyky empaattiseen ja toisen hyvään tähtäävään käytökseen. Tiedemaailmassa tällainen kanta on yhä kiistanalainen. Kuitenkin tiedetään, että empaattinen hoivaaminen on tärkeä osa nisäkäsemon ja poikasten välistä suhdetta ja että se vaikuttaa voimakkaasti poikasten selviytymismahdollisuuksiin.
Hoivaamistaipumus on kehittynyt sosiaalisilla eläinlajeilla empaattiseksi tunnetilaksi ja kyvyksi viestiä monipuolisesti lajitovereiden kanssa. Sitä paitsi empatian tuottavat erilaiset hermostolliset ja hormonaaliset, aivokuorenalaiset järjestelmät, joiden kehittyminen on ollut pakollista eläinlajien sopeutumiselle uusiin olosuhteisiin ja sitä kautta selviytymiselle. Empatialla on paikkansa nisäkkäiden evoluutiossa.
Lähteet
Bartal, Decety & Mason. 2011. Helping a Cagematet in Need: Empathy and Prosocial Behavior in Rats. Science 334 (6061): 1427-1430.
