Kettutarhauksen jyrkkä alamäki kiihtyy

Laura Uotila

Saga Fursin kesähuutokauppa päättyi tänään. Huutokaupan tulos oli erittäin tappiollinen varsinkin kettutarhaajille.

Saga Fursin kesähuutokauppaa aikaistettiin tänä vuonna toukokuun loppuun tavanomaisen kesäkuun puolivälin sijaan. Aikaistaminen ei ainakaan ketunnahkojen myyntiä kirittänyt, sillä tulos oli vielä maaliskuun huutokauppaakin heikompi.

Suurin määrä eri kettutyypeistä oli myynnissä jälleen naaleja eli myyntinimeltään sinikettuja. Tarjolla oli noin 220 000 siniketunnahkaa, joista saatiin myytyä vain 51 prosenttia. Maaliskuussa siniketunnahkoja huutokaupattiin 171 000, joista myydyiksi saatiin vielä 93 prosenttia.

Myyntiprosentin laskiessa laski myös keskihinta. Kun maaliskuussa yhdestä siniketunnahasta maksettiin noin 53 euroa, putosi keskihinta nyt 49 euroon. Yhden siniketun kasvattaminen maksaa tarhaajalle 85–100 euroa, joten jokainen kasvatettu sinikettu tuotti nyt entistä suuremman tappion. Kettujen myynti on Suomen turkisalalle erityisen kriittistä, sillä Suomessa kasvatetaan lähes kaikki eurooppalaiset tarhaketut. Kettujen kasvatuksen tuoma tappio vaikuttaa siten huomattavasti minkkejä suoremmin turkistarhauksen kannattavuuteen Suomessa.

Minkinnahkojen myynti sujui maaliskuun tapaan. Lähinnä urosminkkien nahoista saatu hinta nousi hieman: suurimmassa ryhmässä eli ruskeissa minkeissä keskihinta nousi 33,7 euroon eli viisi euroa nahkaa kohden maaliskuuhun verrattuna. Naarasminkkien nahat pysyivät kuitenkin samassa hintatasossa kuin maaliskuussa: ruskeat nahat olivat keskihinnaltaan nyt 18,4 euroa, kun maaliskuussa niistä maksettiin 19 euroa. Myyntiprosentti oli ruskeiden minkkien osalta molemmissa huutokaupoissa 100 prosenttia ja minkinnahkojen kokonaismyyntiprosentti oli nyt 96 prosenttia.

Myös supikoirien hinta pysyi ennallaan, mutta myyntiprosentti laski: keskihinta oli 50 euroa ja niistä saatiin myytyä 71 prosenttia, kun maaliskuun huutokaupassa kaikki supikoirien nahat menivät kaupaksi.

Kettujen kysyntä romahtaa, kun tarhauksen vastustus kasvaa

Yhä useamman maan kieltäessä turkistarhauksen ja sen kautta tarjonnan vähentyessä on mahdollista, että jäljelle jääneistä turkiksista ollaan valmiita maksamaan aiempaa hieman enemmän. Näin näyttääkin käyvän minkkien kohdalla, mutta ketunnahkojen kysyntä vaikuttaa romahtaneen vastaavaa tahtia kuin tarhauksen vastustus on taas kasvanut. Ehkä kuluttajilla riittää enemmän sympatiaa koiria muistuttavia kettuja kohtaan, ja siksi niiden kasvattaminen turkiksiksi alkaa olla pian mahdotonta, kun kysyntää ei juuri ole.

Viime vuonna myös lintuinfluenssatartunnat turkiseläimissä ja varsinkin ketuissa koituivat monen suomalaisen turkistarhan kohtaloksi. Kaikkiaan 72 tarhaa joutui lopettamaan kaikki eläimensä. Tuoreita tilastoja viime vuonna Suomessa kasvatetuista eläinmääristä tai epidemian jälkeen toimintaansa jatkaneista tarhoista ei ole saatavilla, mutta karkean arvion perusteella tarhoja on jäljellä enää hieman yli 300.

Osa lintuinfluenssan takia toimintansa keskeyttäneistä saattaa jatkaa tarhausta ensi syksynä, mutta kettujen markkinoiden kadottua voi olla todennäköistä, että moni tarhaaja päättää käyttää korvauksina saadut rahat muun yritystoiminnan kehittämiseen. Lintuinfluenssan takia lopetetuista eläimistä tarhaajille maksettiin käypä korvaus, mikä tarkoittaa noin kaksinkertaista euromäärää tämänhetkiseen markkinahintaan verrattuna.