Kotimaista lihantuotantoa ei tarvitse pelastaa

Viime viikolla Porissa järjestetyssä SuomiAreenassa nähtiin ensimmäistä kertaa väittelyitä Kirjurinluodon lavalla. Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs osallistui Third Rock Finlandin Leo Straniuksen kanssa väittelyyn, jossa he puolustivat eläinten oikeuksia lihateollisuuden edustajia vastaan.

Keskustelussa tuli esiin monia liha-alan toistamia väitteitä, joita kannattaa tutkia hieman tarkemmin. Liha-alaa edustivat Risto Lahti Atrialta sekä Mari Hannuksela Lihakeskusliitosta. ’’Kotimaista lihantuotantoa ei tarvitse pelastaa’’ -väittely on katsottavissa tallenteena MTV Katsomossa (linkki jutun lopussa).

Väite: ”Eläinten kunnioittaminen on aatteellinen valinta.”

Itse asiassa eläinten oikeuksien puolustajilla on myös tutkimustulokset puolellaan – kyse ei siis ole aatteesta tai kasvissyöjien mielipiteistä. Eläinten hyvinvoinnin tutkimus on lisääntynyt, ja uutta tietoa on saatu esimerkiksi eläinten tunteista, kognitioista ja kivusta. Hyvinvointitutkimusta tehdään monitieteisesti biologian ja eläinlääketieteen menetelmin.

Kansainvälisesti eläinten kohteluun ja hyvinvointiin liittyvää keskustelua on käyty paitsi luonnontieteellisillä aloilla, myös yhteiskuntatieteellisillä ja muilla ihmistieteellisillä aloilla. 1990-luvulta lähtien eläintutkimuksen ala on kasvanut nopeasti. Suomessa ihmistieteellistä eläintutkimusta kokoaa yhteen Yhteiskunnallisen ja kulttuurin eläintutkimuksen seura sekä Kriittisen eläintutkimuksen verkosto.

Väite: ”Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että ihminen ja eläin eivät ole samalla viivalla.”

Suurin osa suomalaisista haluaa, että tuotantoeläinten lajityypilliset tarpeet varmistetaan ja että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon. Animalian Eläinoikeusraportin mukaan 85 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Iso osa on myös eläinten itseisarvon tunnustamisen kannalla: Vastaajista 74 prosenttia oli väitteestä ”eläimillä on oikeuksia ja siksi eläinten itseisarvo tulee myös kirjata lakiin” osittain tai täysin samaa mieltä.

Suomalaiset eivät ole valmiita hyväksymään tuotantomuotoja, joissa räikeästi erotellaan eläin ihmistä alempiarvoiseksi. Eläinten häkkikasvattamiselle, tuskallisille eläinkokeille ja tuotantoeläinten liikkumisen rajoittamiselle ei ole kansalaisten tukea.

Se, että vaadimme eläimille oikeuksia ei tarkoita sitä, että ihminen ja “eläin” halutaan “samalle viivalle”. Kullakin eläinlajilla ihminen mukaan lukien on erilaisia lajityypillisiä ja yksilöllisiä tarpeita, ja jokaisen ainutkertainen elämä on arvokas.

Väite: ”Broilerien hyvinvoinnista huolehditaan siten, että katras menee kerralla sisään ja kerralla ulos, pesemällä osastot, käyttämällä turvepehkua jalkaterveyden takia ja viemällä eläimet kerralla teurastamoon.”

Eläinten terveys ei ole sama asia kuin eläinten hyvinvointi. Liha-ala käyttää jatkuvasti koko lauman tai parven kokonaisterveyttä ja esimerkiksi tartuntatautitilannetta hyvinvoinnin synonyyminä, vaikka eläimen hyvinvointi on aivan eri asia kuin sairaudettomuus. Hyvinvointi on eläimen oma yksilöllinen psyykkinen ja fyysinen kokemus, ja sitä ei voi mitata kuolleiden eläinten jalkapohjista.

Jalkapohjan tulehdus on broilerilla yleinen hyvinvointia heikentävä tekijä, mutta se ei ole ainoa ongelma broilerintuotannossa. Muita ongelmia ovat äärimmäinen jalostus, emobroilerien pitäminen nälässä, sydämen ja keuhkojen ongelmat ja jalkojen vauriot liian nopean kasvun takia. Kuivikkeen käyttäminen on minimitason panostus tuotanto-olosuhteissa, joissa muuten ei olekaan broilerihalleissa kehumista.

Vaikka kulloinenkin eläinerä kerätään koneellisesti yhtä aikaa teurastamolle, siitä ei tosiaankaan seuraa eläimen hyvinvoinnin lisääntymistä. Keskimäärin 3–5 prosenttia linnuista saa siipimurtumia teuraskuljetuksen aikana. Lisäksi broilereita kuolee kuljetusmatkan aikana. Teurastamolle saavuttua broilerit tainnutetaan yleisimmin hiilidioksidilla. Hiilidioksidi aiheuttaa hitaan tukehtumiskuoleman.

Väite: ”Olen nähnyt omin silmin, miten broilerit voivat. Ei liha ole elintarvikekelpoista, jos eläin ei voi hyvin.”

Tämä väite on tuskallisen tuttu, vaikkakin perusteeton. Broilerit on jalostettu siten, että niillä on isot rintalihakset lihantuoton maksimoinnin vuoksi. Naudat on jalostettu tuottamaan yhä enemmän maitoa, ja samalla niiden utaretulehdukset, nivelongelmat ja kehon kyky palautua jatkuvasta lisääntymisestä ja maidontuotannosta on heikentynyt. Eli oikeastaan asia on juuri päinvastoin: eläimet on jalostettu tuottamaan niin paljon munia, maitoa ja lihaa, että niiden kehot eivät kestä vaan ongelmat, kivut ja sairaudet lisääntyvät. Jotta tuotannossa voidaan välttää mahdollisimman paljon sairaiden eläinten pitäminen ja hoitamisen kustannukset, eläimet viedään teurastettavaksi nuorina.

Broilerin jalostus on mennyt niin pitkälle, että kasvatuksessa ei ole tällä hetkellä olemassa sellaisia vaihtoehtoja, joissa eläinten hyvinvointi olisi edes kohtuullisella tasolla. Elintarvikekelpoisuus ja eläimen hyvinvointi eivät ole samoja asioita. Lisäksi “omin silmin” kaiken eläintuotannon arviointi ei ole riittävä peruste tuotanto-olosuhteiden arvioinnille tai vaikkapa lainsäädännön perustaksi. Siksikin eläintutkimus on äärimmäisen tärkeää.

Väite: ”Meiltä loppuu leipä ja pavut, jos me lopetamme lihan- ja maidontuotannon.”

Eläintuotanto ei ole sama asia kuin ruoantuotanto. Eläintuotanto ei ole sama asia kuin “luonnon normaali kiertokulku”. Jo nyt esimerkiksi nautojen laidunnus on vähentynyt erittäin paljon ja eri eläinten tuotanto on Suomessa alueellisesti eriytynyttä. Ihminen säätelee eläinten perimää, lisääntymistä, elämää ja kuolemaa. Tehoeläintuotanto on kaukana luonnollisesta.

Kun tuotantoeläinten määrää vähennetään, nurmen ja vähenevien rehuviljapeltojen tilalla kasvaisi muun muassa proteiinipitoisia kasveja ihmisten ravinnoksi. Eläinten lannan sijaan käyttäisimme vuoroviljelyä ja kehittäisimme yhdyskuntalietteen käyttöä. Bioenergian tuotannosta ylijäävä rejektivesi eli mädätysjäännös käy kasvien viljelyn lannoitteeksi eläinten lannan tilalle.

Meiltä ei siis loppuisi leipä ja pavut vaan päinvastoin, ruokaa ja peltopinta-alaa riittäisi enemmän ihmisten käyttöön, kun lihantuotanto ajettaisiin asteittain alas.

Lisätietoa

Animalia-media: Eläintuotannon viisi villiä väitettä

Lisätietoa (muualla verkossa):

MTV Katsomo: Kotimaista lihantuotantoa ei tarvitse pelastaa

Animalia: Broilerit

Animalia: Eläinoikeusraportti

Eläintieto.fi: Monitieteinen tutkimus avaa uusia näkökulmia eläinten hyvinvointiin

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto

Yhteiskunnallisen ja kulttuurin eläintutkimuksen seura

Yle: Tervetuloa vegaani-Suomeen!

Kuva: Jo-Anne McArthur / We Animals Media

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: