Lintuinfluenssa leviää lypsylehmissä Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain maatalousministeriön eläinten ja kasvien turvallisuustarkastuksista vastaava viranomainen on vahvistanut, että useassa osavaltiossa on havaittu erittäin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa lehmillä.

Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa (HPAI) on havaittu lypsylehmissä. Influenssavirus on tyypin A H5N1-kanta. Tähän mennessä lintuinfluenssaa lehmillä on havaittu Texasissa, Kansasissa, Ohiossa, Michiganissa, New Mexicossa ja Idahossa, ainakin 13 tilalla kuudessa eri osavaltiossa. Sairastuneilla lehmillä on heikko ruokahalu ja muita kliinisiä oireita. Lisäksi maidoneritys vähenee.

Luonnonvaraisten muuttolintujen uskotaan olevan tartunnan lähde. Taudin leviäminen laajasti Michiganissa osoittaa kuitenkin sen, että taudin tarttumista nautojen välillä ei voida sulkea pois. Maatilat ovat myös raportoineet löytäneensä kuolleita luonnonvaraisia lintuja kiinteistöillään. Tartuntoja on löydetty myös vuohista. Vuohet ovat saaneet tartunnan kotieläiminä pidetyistä ankoista ja kanoista, jotka ovat kantaneet virusta.

Virus on tarttunut myös lehmästä ihmiseen

Texasin osavaltion viranomaiset ilmoittivat alle viikko tulosten tiedottamisesta, että osavaltiossa oleva henkilö on saanut tartunnan oltuaan tekemisissä viruksen saaneiden lehmien kanssa. Terveydenhuollon työntekijöitä on ohjeistettu tarkkailemaan lintuinfluenssan oireita potilailta, jotka ovat säännöllisesti eläinten kanssa tekemisissä. Viranomaiset ovat kuitenkin todenneet, että riskiä tartuntaan muutoin pidetään edelleen alhaisena.

Virologi Richard Webby sanoo Nature-lehdessä, että koska lintuinfluenssaa lehmillä on havaittu useilla maatiloilla ympäri Yhdysvaltoja, on melko selvää, että tässä nähdään leviämisen reitti lehmästä lehmään ja että luonnonvaraiset linnut eivät välttämättä ole osallisena viruksen leviämisessä tiloilla.

Science-lehden raportin mukaan tähän mennessä saadut todisteet viittaavat siihen, että virustasot ovat korkeimmat maidossa. Tämä viittaa siihen, että H5N1 ei ehkä leviä lehmien välillä ilmassa. Jos lehmät saavat tartunnan koskettamalla saastuneita pintoja, virus leviää hitaammin kuin ilmateitse. Virus voi tarttua lehmästä lehmään työntekijöiden vaatteissa tai käsineissä tai lypsykoneesta.

Lintujen ja nisäkäslajien välistä tartuntaa on havaittu erityisesti turkistarhoilla

Uusimmassa Turkistalous-lehdessä (1/2024) FIFURin toiminnanjohtaja Marja Tiura sanoo, että “maailmalta ei löydy yhtään lintuinfluenssatartuntaa nisäkkäästä ihmiseen”. Jutussa turkisala kritisoi Ruokaviraston “sekavia ja poukkoilevia” viranomaisohjeita ja eläinten lopettamispäätöksiä. Mutta kuten nyt nähdään, tilanne muuttuu nopeasti ja viruksen tiet ovat vielä tuntemattomat. Enää ei kuitenkaan voi todeta, että lintuinfluenssa ei olisi tarttunut eläimestä ihmiseen.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tuoreessa tieteellisessä raportissa arvioidaan mahdollisen influenssapandemian riskitekijöitä ja niihin liittyviä lieventämistoimenpiteitä. Raportissa todetaan, että lintujen ja nisäkäslajien välistä tartuntaa on havaittu erityisesti turkiseläintiloilla. Alueilla, joilla on lintuinfluenssaepidemiaa ja joilla harjoitetaan alueellisesti tiheästi broilerintuotantoa tai turkistarhausta, riski zoonoosien tarttumiseen ihmisiin on suurentunut.

Viruksen tehokkaita ”sekoitusastioita” ovat EFSAn mukaan minkit, siat, kissat ja fretit. Jos lintuinfluenssa tarttuisi tuotantoeläimistä sikoihin, seuraukset olisivat erittäin huonoja. Siat isännöivät monia influenssa A -viruksia, mikä tekee sioista virusten sekoitusastioita. Sioissa lintu- ja nisäkäsviruskannat voivat sekoittua ja sitten levitä ihmisiin tehokkaammin, sanoo virologi Florian Krammer Nature-lehdessä.

Helsingin Sanomat haastatteli maaliskuussa virologi Tarja Sirosta zoonooseista. Jutussa todettiin, että pandemioiden estämiseksi länsimaalaisten ihmisten pitäisi esimerkiksi vähentää kulutusta ja syödä nykyistä vähemmän lihaa. Viime syksynä Sironen oli tutkimassa suomalaisille turkistarhoille levinnyttä lintuinfluenssaa. Sironen sanoo, että maailmanlaajuinen kananlihantuotannon kasvu on tehnyt viruksesta yleisemmän. Myös Yhdysvalloissa lintuinfluenssa on aikaisemmin levinnyt siipikarjassa.

Arvaamattomia seurauksia eläintuotannolle

Yhdysvalloissa lintuinfluenssa on maksanut hallitukselle jo noin 660 miljoonaa dollaria. Se on viime aikoina nostanut kananmunien ja siipikarjanlihan hintoja. Viime vuosina Yhdysvalloissa on todettu tartunta 1 115 siipikarjatilalla 48 osavaltion alueella. Näistä 473 on ollut tuotantosiipikarjatapauksia. Yhteensä yli 80 miljoonaa lintua on kuollut tai lopetettu tartunnan vuoksi. Kun lintuinfluenssa tarttuu kanoihin tai turkiseläimiin, ne kaikki tapetaan. Nyt Yhdysvalloissa tartunnan saaneita lehmiä ei tapeta, vaan ne hoidetaan.

Nykyisessä tilanteessa, missä virus leviää voimakkaasti, myös EFSA toteaa, että viruksen evoluutiota on vaikeaa ennustaa.

Lue lisää (muualla verkossa) 

CDC: Highly Pathogenic Avian Influenza A (H5N1) Virus Infection Reported in a Person in the U.S.

Helsingin Sanomat: Empatian voima

Maaseudun tulevaisuus: Lintuinfluessa tarttui lypsylehmiin ja vuohiin USA:ssa

Nature: Bird flu outbreak in US cows: why scientists are concerned

USDA APHIS: USDA Confirms Highly Pathogenic Avian Influenza in Dairy Herd in New Mexico

USDA APHIS: USDA Confirms Highly Pathogenic Avian Influenza in Dairy Herd in Idaho

Turkistalous 1/2024

Kuva: iStock.com / Grigorenko

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: