Luolakoiraharrastus aiheuttaa huomattavaa kärsimystä kokeissa käytettäville ketuille, minkä myös oikeuslaitos on todennut. Animalia vaatii luolakokeiden täyskieltoa.
Turkistarhojen lisäksi Suomessa on pidetty kettuja turkistarhoja vastaavissa olosuhteissa luolakoiraharrastuksen takia. Luolakoirakokeet ovat kettujen kannalta julmaa toimintaa, ja niiden julmuutta on lisännyt se, että kokeissa käytetyt ketut elävät vuosia verkkopohjaisissa, virikkeettömissä häkeissä.
Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi järkyttävää materiaalia luolakoirametsästyksen vuoksi järjestetyistä luolakoirien taipumuskokeista. Kuvamateriaalissa näkyi muun muassa miten koirat pääsivät puremaan kettuja ja verta vuotavia eläimiä nostettiin harjoitusluolastosta pois. Kokeen sääntöjen mukaan koirat eivät saisi päästä fyysiseen kosketukseen kettujen kanssa, mutta käytännössä on tiedetty, että tätä ei pystytä, eikä aina edes pyritä, estämään.
Luolakoirien taipumuskokeita ja niihin tähtääviä harjoituksia järjestetään Suomessa vuosittain kymmeniä. Luolasto on yleensä vanerista rakennettu kapea putkisto, johon ensin päästetään kettu ja sen jälkeen testataan, lähteekö koira etsimään ja ajamaan kettua takaa luolastossa. Koiran pääsy ketun kimppuun pitäisi pystyä estämään luolastossa olevilla, manuaalisesti suljettavilla välilevyillä.
Ketun pitäminen verkkopohjaisessa häkissä johti tuomioon
Kettujen vahingoittumisen lisäksi luolakoiratoiminta on aiheuttanut ketuille pitkäaikaista kärsimystä pito-olosuhteiden takia. Ruokavirastolta saatujen tietojen mukaan Suomessa on noin 20 rekisteröityä kettujen pitopaikkaa luolakoetarkoituksiin. Kettujen yksilömäärä ei ole tiedossa. Kettuja ei saa pyydystää luonnosta, vaan ne ovat turkistarhakettujen jälkeläisiä.
Koska eläinsuojelulaissa ei ole määritelty vaatimuksia koiraharrastuksia varten pidettäville ketuille, ovat metsästysharrastajat vuosikausien ajan päätyneet pitämään kettuja heidän itsensä kannaltaan helpoimmissa mahdollisissa oloissa eli pienissä, verkkopohjaisissa häkeissä, jotka ovat samanlaisia kuin turkistarhojen häkit. Laki vaatii turkisketulle tilaa ainoastaan 0,8 m2. Ketut elävät näissä häkeissä vuosia ja ainoat hetket, kun ne pääsevät häkeistä pois, ovat silloin, kun ne laitetaan koirien jahdattaviksi ja pahimmillaan purtaviksi keinoluolastoihin.
Viime syksynä annettiin ensimmäistä kertaa Suomen oikeushistoriassa tuomio tällaisen luolakoiraharrastusta varten pidetyn ketun pito-olosuhteisiin liittyen. Tuomiossa todettiin, että kettuun on sovellettava pieneläinasetusta, eikä turkistarhaolosuhteissa pitäminen ole siten sallittua.
Tuomiossa mainitaan mm. seuraavasti: ”Hovioikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että nyt kysymyksessä oleva ketun pitopaikka ei ole sellainen, jossa kettu voisi toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan eikä se siten tältä osin täytä pieneläinasetuksen vaatimuksia. Hovioikeus katsoo, että tästä on myös aiheutunut ketulle tarpeetonta kärsimystä.”
Eli avattuna: hovioikeus on todennut, että turkistarhahäkissä pidettävät ketut eivät pysty toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, mikä aiheuttaa eläimille tarpeetonta kärsimystä.
Hovioikeuden päätöksen jälkeen Ruokavirasto antoi oman ohjeensa kettujen pidosta helmikuussa 2023. Ruokaviraston ohjeessa todetaan, että luolakoiratoimintaa varten pidettävien kettujen pitopaikkaan voisi suuntaan antavasti soveltaa koirien pitopaikalle asetettuja vaatimuksia. Tällaisen ketun pitopaikan lattian tulisi olla kiinteäpohjainen tai maapohjainen, ja pitopaikassa tulisi olla säänsuoja. Säänsuojana voi toimia esimerkiksi kuivitettu koppi, joka mahdollistaa samalla piiloutumis- ja suojautumistarpeen tyydyttymisen. Ketulla tulisi olla pitopaikassaan sopivaa pureskelu- ja muuta virikemateriaalia.
Koirien koulutustoimintaa varten pidettävän ketun pitopaikan koosta ei ole vaatimuksia. Ruokavirasto toteaa kuitenkin, että pitopaikan riittävän tilavuuden arvioinnissa voisi suuntaa antavasti käyttää koirien pitopaikan vähimmäiskoosta säädettyjä vaatimuksia. Tosin lain vaatimukset koirillekin ovat hämmentävän pieniä: 10-kiloista koiraa saa pitää vain kahden neliömetrin häkissä tai kuuden neliömetrin ulkotarhassa. Kaksi neliömetriäkin on kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin turkisketuille vaadittu tila, ja oleellista on myös verkkopohjalla pitämisen kieltäminen.
Luolakoirametsästys ja turkistarhaus on kiellettävä
Oikeudessa on todettu, että verkkopohjainen, virikkeetön häkki ei mahdollista kettujen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista. Silti kielto on ulotettu vain koiraharrastusta varten pidettyihin kettuihin. Tämä on hyvin ristiriitaista. Turkistarhoilla pidettävät ketut kärsivät pito-olosuhteissaan yhtä paljon, ja loogisesti kielto olisi ulotettava turkisten takia tarhattujen kettujen kasvatukseen.
Luolakoiratoiminta, kuten turkistarhauskin, on kokonaisuudessaan julmaa toimintaa. Animalia on jo vuosikymmeniä vaatinut molempien kieltämistä muun muassa kampanjoimalla, tiedottamalla, vetoamalla maa- ja metsätalousministeriöön ja Kennelliittoon sekä eläinlakia koskevissa lausunnoissaan. Myös seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunta, jossa Animalia on jäsenenä, on vuosina 2016 ja 2023 vaatinut kieltoa luolakokeille. Lisäksi vuoden 2022 lopussa ympäristövaliokunta esitti harkittavaksi luolakoirien taipumuskokeiden kieltämistä eläinlain käsittelyn yhteydessä. Toivottavasti nyt julkisuuteen tulleet videot vauhdittavat viimein sekä luolakoiraharrastuksen että turkistarhauksen kieltämistä.
Lue lisää (muualla verkossa)
Oikeutta eläimille. Luolakoirien kokeet – järjestettyä eläintappelua.
Animalia-media 24.6.2020. Metsästyskoirien koulutuksessa esiintyy toisten eläinten kaltoinkohtelua.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta 16.2.2023. Elävien kohde-eläinten käyttö kiellettävä luolakoirien taipumuskokeissa. (pdf)
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta 1.4.2016. Kohde-eläinten hyvinvointiin kiinnitettävä huomiota koirakokeissa. (pdf)
Animalia. Metsästys.
Kuva: Istockphoto.com / Dgwildlife
