Parsinavetoista on luovuttava

Pihattonavetat tarjoavat lehmille paremmat hyvinvoinnin edellytykset kuin parsinavetat. Myös lehmien mahdollisuutta laiduntamiseen olisi lisättävä.

Eläinsuojelulain uudistustyötä varten maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt muutamia eläinten hyvinvointia koskevia selvityksiä. Lokakuussa niistä julkaistiin pihatto- ja parsinavetoiden hyvinvointivaikutuksia sekä taloudellisia vaikutuksia käsittelevä selvitys.

Suomen lypsylehmistä reilu puolet eli parsinavetoissa vuonna 2013. Lihakarjasta parressa kasvatettiin noin viidennes. Lypsylehmänavetoista kuitenkin noin 70 % on edelleen parsinavetoita, sillä keskimääräisessä pihatossa on yli kaksinkertainen määrä lehmiä: 52 lehmää verrattuna parsinavetoiden 23 lehmään.

Kytkeminen rajoittaa käyttäytymistä

Parsinavetta tarkoittaa navettaa, jossa lehmät ovat paikalleen kytkettyinä. Pihatossa lehmät taas liikkuvat vapaina ja saavat hakeutua tahtonsa mukaan eri alueille, kuten ruoka- ja vesipaikoille sekä makuualueelle. Osassa pihatoita eläimet saavat päättää myös lypsyajankohdan itse. Valinnanmahdollisuuksien on todettu lisäävän eläinten hyvinvointia. Pihatossa on kuitenkin oltava riittävästi tilaa, ettei resursseista synny kilpailua ja eläimet pystyvät väistämään toisiaan.

Kytkettynä oleminen rajoittaa oleellisesti naudan mahdollisuuksia liikkua ja olla toisten nautojen kanssa tekemisissä. Kytkeminen estää voimakkaasti motivoituneiden käyttäytymistarpeiden toteuttamista niin paljon, että naudalle voi kehittyä turhautumisesta kertovaa stereotyyppistä käyttäytymistä, kuten kielenpyöritystä tai nojaamista. Parsi rajoittaa myös eläimen nousu- ja laskeutumisliikkeitä, eivätkä lehmät ulotu niissä puhdistamaan koko kehoaan. Myös käytetyllä kytkyttyypillä on merkitystä: kaikkein rajoittmista kytkyttyypeistä luopuminen olisi selvityksen mukaan ensimmäinen askel naudan liikkumisvapauden lisäämiseksi.

Parsinavetat on pääosin rakennettu vuosia sitten ja niiden suunnittelussa on käytetty silloisia normeja. Lehmien koko on kuitenkin jalostuksen  seurauksena kasvanut. Lisäksi yhä yleisemmäksi lehmäroduksi on tullut  kookas holstein pienempien ayshire- ja maatiaisrotujen sijasta. Tämän  vuoksi parret ovat nykylehmien elinpaikoiksi usein liian pieniä ja ne  voivat siten aiheuttaa epämukavuutta ja vammoja eläimille.

Pihattokasvatuskaan ei silti ole ongelmaton  tuotantomuoto. Pihatoissa leh-mät useimmiten nupoutetaan eli sarven aiheet poltetaan. Tämä parantaa  karjanhoitajien työturvallisuutta sekä pienentää myös tilantarvetta, kun  sarvipäiset eläimet eivät voi vahingoittaa toisiaan. Toisaalta myös   parsinavetoissa suositellaan nykyisin eläinten nupouttamista työturvallisuuden takia. Parsinavetoissa lehmien sorkkaterveys on usein pihattoja parempi, sillä pihattojen likaisemmat ja kosteammat lattiat  heikentävät sorkkien terveyttä.

Lehmät haluavat laitumelle

Laiduntaminen edistää nautojen terveyttä ja mahdollistaa niiden lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen, kuten luontaisen syömiskäyttäytymisen, vapaan liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Saadessaan itse vaikuttaa nauta valitseekin laitumella olemisen navetan sijaan. Laiduntavat lehmät ovat kaikkiaan terveempiä kuin laiduntamattomat – ne mm. sairastavat harvemmin utaretulehdusta sekä poikimiseen liittyviä sairauksia. Niillä on myös vähemmän ontumista sekä jalkavammoja.

Parsinavetoissa pidettävät lypsylehmät on päästettävä lain mukaan 60 päivänä kesäaikaan laitumelle. Pihattolehmiä tämä vaatimus ei koske. Parsinavetatkin voivat kuitenkin saada erillisluvalla vapautuksen laidunnuksesta.

Selvitys toteaa yksiselitteisesti, että pihattonavetta tarjoaa naudan hyvinvoinnille paremmat edellytykset kuin parsinavetta. Nautojen kytkettynä pitäminen voitaisiin kieltää kokonaan siirtymäajalla.

Selvityksen taloudellisessa osassa todetaan, että parsinavetoista luopumiseen tarvittavaa aikaa ei ole mahdollista määrittää yksiselitteisesti. Jos investointitahti olisi 10 000 uutta pihattoeläinpaikkaa vuodessa ja nautojen määrä säilyisi nykyisellään, voitaisiin parsinavetoista siirtyä pois vuoteen 2028 mennessä. Uusien parsinavetoiden investointituet voitaisiin kuitenkin lopettaa heti.

Kolme lehmää ja yksi vasikka ovat kesällä laitumella. Vasikka katsoo suoraan kameraa kohti.
Kuva: Kanerva Pelli.

Animalian tavoitteet

Animalia vaatii parsinavettakieltoa uuteen eläinsuojelulakiin. Uusien parsinavetoiden investointituesta on luovuttava heti, minkä jälkeen on kiellettävä uusien parsinavetoiden rakentaminen ja lopulta kiellettävä nautojen kytkettynä pitäminen kokonaan. Samalla sekä pihatto- että parsinavetoiden nautojen ulkoilu- ja laidunnusvelvoitteita on laajennettava.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2014. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: