karjuporsas on alle viikon ikäinen, kun se kiinnitetään selälleen liikkumista rajoittavaan asentoon. Sitten käsittelijä leikkaa porsaan kiveksien päällä olevan ihon rikki, vetää kivekset ulos kivespusseista ja katkaisee siemenjohtimet.
Porsaita kastroidaan, koska ihmiset haluavat syödä hajutonta kinkkua. Vuoteen 2024 asti laki salli kirurgisen kastraation tekemisen porsaalle ilman kivunlievitystä.
Animalia teki aktiivista vaikuttamistyötä eläinten hyvinvointilain parantamiseksi. Yksi tavoite oli porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopuminen. Uudessa eläinten hyvinvointilaissa kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla.
”Eläinoikeusnäkökulmasta eläimet eivät kuulu ruoantuotantoon lainkaan. Niin kauan kuin eläimiä saa lain mukaan kasvattaa syötäväksi, meidän pitää vähentää tuotannossa elävien eläinten kärsimystä. Kirurgisen kastraation kiellon saaminen lakiin oli tärkeä askel tähän suuntaan, mutta siirtymäaika on aivan liian pitkä. Pyrimme edelleen vaikuttamaan sen lyhentämiseen”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
Kirurginen kastraatio on hyvin kivulias
Suomessa elää yli miljoona sikaa. Lähes kaikki karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti. Pääsyy on se, että joillakin kastroimattomilla sioilla esiintyy niin sanottua karjunhajua. Osa sianlihaa syövistä ihmisistä ei pidä karjunhajusta.
Uusi, keväällä 2023 hyväksytty laki eläinten hyvinvoinnista kieltää porsaiden kirurgisen kastraation, mutta vasta vuodesta 2035 alkaen. Siirtymäaikana laki edellyttää, että porsaalle annetaan toimenpidettä varten kertaluontoinen kipulääkitys. Vuodesta 2027 alkaen kastroitaville porsaille on annettava paikallispuudutetta.
Tutkimusten mukaan kirurginen kastraatio on kivulias toimenpide. Porsaat ääntelehtivät tavallista voimakkaammin ja tekevät kehollaan vastustelevia liikkeitä kipulääkkeettömän toimenpiteen ajan. Kastraation jälkeen porsaat ovat lajitovereitaan passiivisempia ja eristäytyneempiä. Myös hormonaaliset muutokset heti kastraation jälkeen kertovat porsaiden kokemasta stressistä ja kivusta. Kastroituja porsaita kuolee muita sikoja enemmän muun muassa tulehdusten takia.
Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntija Satu Raussi on tyytyväinen, että kirurgisesta kastraatiosta luovutaan.
”Kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta on monenlaisia hyötyjä sioille, kun tarpeetonta kipua ja stressiä aiheuttava kirurgia loppuu. Porsaiden kastraatio on toimenpiteenä hyvin kivulias, ja kipu jatkuu itse toimenpiteen jälkeen vielä useita päiviä”, Raussi kertoo.
Marraskuussa 2022 maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän suunnittelemaan kirurgisesta kastraatiosta luopumista. Kesällä 2023 valmistuneessa raportissaan työryhmä kartoittaa kivunlievityksen käytännön toteutusta, kirurgisen kastraation vaihtoehtoja sekä kastraatiokiellon taloudellista vaikutusta eläinteollisuuteen. Työryhmän raportti korostaa kahta sikatuotantomuotoa, joihin tuottajat voivat siirtyä kirurgisesta kastraatiosta luopuessaan. Täyskarjukasvatuksessa sika saa pitää toimivat sukupuolirauhasensa, ja teollisuus ottaa käyttöön hajuntunnistusmenetelmiä, joiden avulla karjunhajuinen liha erotetaan muusta sianlihasta. Immunokastraatiossa sika rokotetaan, jolloin sen kivesten normaali toiminta estyy eikä karjunhajua pääse muodostumaan.
Kastraation kieltäminen ei poista eläinoikeusongelmaa
EHK:n mukaan ministeriön ehdotuksilla on monenlaisia vaikutuksia sikojen kasvatukseen ja hyvinvointiin.
”Hyvinvointiongelmia voi tulla, jos aikuisia karjuja pidetään ryhmissä, joissa niillä tulee tappeluita tai stressiä. Immunokastroiduilla sioilla vastaavaa ei ole odotettavissa, jos immunokastraatio onnistuu asianmukaisesti ja jatkoinjektio annetaan ajoissa niin, ettei hormonituotanto ehdi käynnistyä injektioiden välissä. Muitakin käytännön kysymyksiä karjujen pidossa voi tulla eteen”, Raussi kertoo.
Siirtymäaika kirurgisesta kastraatiosta luopumiselle on pitkä. Eläinten hyvinvointikeskus ehdottaa, että teollisuus ja teurastamot voivat alkaa edellyttää paikallispuudutusta jo ennen vuotta 2027. EHK:sta arvellaan, että eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmään voidaan saada toimenpide, jolla puudutuksen aiheuttamia kustannuksia korvataan tuottajille.
Karjunhaju ei ole ongelma sianlihan kuluttajille maailmalla, vaan tottumiskysymys. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdään täyskarjukasvatusta, sillä kuluttajat ovat tottuneet karjunhajuun. Suomi voi kuitenkin olla edistämässä sikojen kastraation kieltämistä myös laajemmin EU-tasolla.
“Kirurgisen kastraation lisäksi siankasvatukseen liittyy monia muita epäkohtia. Onkin toivoa herättävää, että suomalaisten lihankulutus on vihdoin kääntynyt laskuun. Kenties tulevaisuudessa yhä harvempi haluaa syödä joulupöydässäkään sikaa”, Animalian Kivekäs sanoo.
Juttua varten on haastateltu myös Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntija Tiina Kauppista.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2023. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuva: Jo-Anne McArthur / Djurrattsalliansen / We Animals Media
