Riisutaan aseet eläinvihalta

Hannele Huhtala

Kustantaja

Rauhanaikaa elävässä Suomessa harva joutuu miettimään, mihin aseita yhä tarvitaan. Pulttipistooleihin, kaasu-, luoti- ja teräaseisiin tartutaan, kun eläin pitää tappaa. Suomalaisissa teurastamoissa tapettiin vuonna 2020 yhteensä noin 82,5 miljoonaa eläintä: broileria, sikaa, kalkkunaa, nautaa, lammasta, sorsaa, hanhea, ankkaa, hevosta ja vuohta. Joko olisi aika toivottaa jäähyväiset aseille?

Eläimen henki ei näytä olevan minkään arvoinen, kun se on osa ruuantuotantoa. Keväällä 2021 ei voinut välttyä pappi Kari Kuulan kolumnista Kirkko & kaupunki -lehdessä, jossa hän kirjoitti suomalaisesta eläintuotannosta. Kuulan mukaan eläimiä pidetään kuin keskitysleireillä. Eläinten oloista huolestuneen silmissä vertaus ei näytä pöyristyttävältä vaan aika osuvalta.

Yksinkertaisesti ajateltuna rauha mielletään sodanvastaisuudeksi. Toki historian sodissa ja modernissakin puolustustoiminnassa eläimillä on monenlaisia tehtäviä. Hevosia ja norsuja on käytetty taisteluratsuina, ja nykyään Ukraina ja USA ovat esimerkiksi kouluttaneet delfiinejä toimimaan tiedustelu- ja etsintätehtävissä.

Vaikka näitäkin eläinten hyväksikäytön muotoja sopii vastustaa, ajattelen, että enemmän rauhanaatteessa ja eläimissä olisi kyse tietynlaisesta vertaisuudesta. Jos kannatat rauhaa, et hyväksy myöskään eläinten laajamittaista hyväksikäyttöä. Se liittyy pääasiassa ruuantuotantoon.

Aseriisunta yhdistyy valtioiden välisiin kiistoihin, joissa pyritään lopettamaan sotatoimet. Muotoillaanpa eläinoikeuksiin liittyvä aseriisunnan politiikkaa. Seuraavia lauseita voi pohtia, jos haluaa eläimillekin rauhaa: tällaista voisi olla eläinten oikeudet huomioiva aseistariisunta.

  • Asevalvonta ja aseriisunta ovat konkreettista eläinoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden toimeenpanoa ja osa eläinpoliittista ja niiden turvallisuuteen liittyvää kokonaisuutta.
  • Asevalvontasopimuksia täydentää kansainvälinen vientivalvontayhteistyö, joka on viime vuosina tiivistynyt. Sen merkitys korostuu esimerkiksi liha- ja aseviennin sekä eläimiin kohdistuvan terrorismin vastaisessa toiminnassa ja eläinoikeuksien toteuttamisessa.
  • Suomi pyrkii toimillaan vahvistamaan kansainvälisiä ase- ja lihavalvontasopimuksia ja järjestelyjä. Suomi toimii aktiivisesti lihansyöntiä vastaan ja eläintuotantolaitosten kasvamisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi.

Eiköhän ryhdytä rauhantyöhön!


Hannele Huhtala on Animalia-lehden rauhateemaisen numeron vieraileva toimittaja. Tällä hetkellä Huhtala työskentelee kustantajana Vastapainossa. Hänellä on pitkä toimittajakokemus, hän on työskennellyt muun muassa päätoimittajana Isossa Numerossa sekä Voima-lehden verkkomedia Fifissä.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2021. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kuva: AdobeStock

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: