Helsingin poliisiin perustettiin Suomen ensimmäinen eläimiin liittyviin rikoksiin erikoistunut tutkintaryhmä lokakuussa 2018. Ryhmä on edesauttanut jo useiden eläinsuojelutapausten ratkaisemista.
”Eläinsuojelurikosten määrä on pitkään ollut kasvussa, mikä johtuu ainakin osin siitä, että ihmisen hoidossa olevia eläimiä on yhä enemmän. Tarve eläinsuojelurikoksiin erikoistuneelle ryhmälle oli Helsingissäkin ilmeinen, ja saimme sen perustamiseen esimerkkiä muun muassa Ruotsin poliisilta”, sanoo rikoskomisario Anne Hietala, joka toimii ryhmän tutkinnanjohtajana.
Eläimiin liittyviä rikosilmoituksia on tullut jo yli sata ryhmän ensimmäisten viiden toimintakuukauden aikana. Vihjeitä tulee jatkuvasti niin yksityishenkilöiltä, järjestöiltä kuin valvontaeläinlääkäreiden kautta.
Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkijat toimivat osana kuuden hengen yleisvaarallisten rikosten tutkintaryhmää, jonka kaksi jäsentä keskittyy pelkästään eläinsuojelurikoksiin. Muut ryhmän jäsenet auttavat heitä tarvittaessa.
Lemmikkieläimiin kohdistuvat rikokset työllistävät
”Tyypilliset eläinsuojelurikkomukset liittyvät Helsingissä lemmikkieläimiin, erityisesti koiriin. Meille ilmoitetaan koirista, jotka ovat aiheuttaneet sivullisille haittaa, kun eläintä pidetään vapaana paikoissa, joissa se ei ole sallittua, tai niitä käytetään jopa uhkailun välineenä”, Hietala sanoo.
Eläimiin liittyviä rikosilmoituksia on tullut jo yli sata ryhmän ensimmäisten viiden toimintakuukauden aikana.
Lemmikkieläimiin liittyy myös laajamittaista kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Esimerkiksi pentutehtailu ja laiton pentujen maahantuonti on vaatinut uudelta ryhmältä tutkimustoimintaa myös verkkomaailmassa.
”Julkisuudessa on ollut esillä jo aiemmin tutkittu rikoskokonaisuus, jossa Suomeen tuotiin jopa 490 koiranpentua, joiden maahantuonnin vaatimukset eivät täyttyneet. Valitettavasti ihmisiä huijataan ostamaan ulkomailta tuotuja pentuja tavallista halvemmalla. Eläimet joutuvat näissä tapauksissa kärsimään eniten. Ne erotetaan liian aikaisin emosta, ja ne joutuvat elämään ala-arvoisissa olosuhteissa. Lisäksi eläintautien leviämisen riski kasvaa, kun rokottamattomia lemmikkieläimiä tuodaan maahan väärennetyillä rokotustodistuksilla.”
Helsingin eläinsuojelupoliisin tavoitteena on tehdä tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan entistä tehokkaammin yhteistyötä muiden Euroopan maiden poliisien kanssa kansainvälisen eläinsuojelurikollisuuden torjunnassa.
Eläinsuojelupoliisin toimialaan kuuluvat myös lisäksi eläinten kuljetuksiin liittyvät asiat ja metsästysrikokset.
Poliisin ja eläinlääkärin yhteistyö nopeuttaa tutkintaa
Helsingin eläinsuojelupoliisi tekee tiivistä yhteistyötä valvontaeläinlääkärin kanssa. Kun eläinlääkäri saa vihjeen eläimen huonosta kohtelusta, hän kutsuu usein tarkastuskäynnille mukaan poliisin. Jos todetaan, että kyseessä on rikos, voi poliisi välittömästi aloittaa tutkinnan.
Olemme jo saaneet eläimiä pois vaikeista oloista.
Eläinsuojelupoliisin toiminta on tehostanut rikosten selvittämistä ja nopeuttanut huonoissa oloissa olevien eläinten pois ottamista. Poliisin mukana olo tarkastuskäynneillä turvaa myös eläinlääkärin työtä. Usein eläinsuojelurikoksiin saattaa liittyä eläimen omistajan sosiaalisia ongelmia, kuten päihteiden käyttöä tai väkivaltaista käyttäytymistä.
”Yhtään ryhmämme tutkimaa juttua ei ole vielä ehtinyt käräjäkäsittelyyn asti, mutta olemme jo saaneet eläimiä pois vaikeista oloista. Eläinsuojelurikosten tutkinta-ajat ovat lyhentyneet ja eläimiin kohdistuvat rikokset saaneet merkittävämmän aseman tutkittavien juttujen joukossa.”
Valtakunnalliselle eläinsuojelupoliisille kysyntää
Helsingin eläinsuojelupoliisin kaltaisille yksiköille olisi tarvetta koko maassa. Maaseutuvaltaisilla alueilla eläinsuojelun haasteet liittyvät usein tuotantoeläintiloihin. Tällöin tutkintaan tulee mukaan uusia elementtejä, sillä kyse on lähes aina myös elinkeinotoiminnasta.
”Kyllähän Helsingissäkin olisi tarvetta laajentaa ryhmän toimintaa, sillä töitä riittäisi useammalle kuin kahdelle tutkijalle. Tässä resurssitilanteessa se vain ei taida olla mahdollista. Eläinsuojelulainsäädännöllä ei ole merkitystä, jos valvonta ei ole kunnossa. Toivon, että kasvava tietoisuus eläinten hyvinvoinnista lisäisi myös ihmisten omaa vastuuta. Jos ottaa eläimen, siitä tulee huolehtia asianmukaisesti.”
Kuvat: Adobe Stock.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2019. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
