Suomen turkistarhojen määrä on laskussa

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin tilastoista selviää, että turkistarhojen määrä jatkaa edelleen vähenemistään.

Turkistarhoja oli vuonna 2020 Suomessa yhteensä 762. Edellisvuonna tarhoja oli 865 ja kaksi vuotta sitten 967. Tarhojen kokonaismäärä on laskenut lähes 12 prosenttia edellisvuodesta ja yli 21 prosenttia vuodesta 2018.

Tilakoko pieneni vuonna 2020. Varsinkin isoja tiloja on lopettanut huomattavasti. Yli 10 000 minkinnahkaa tuottavien tilojen osuus tuotannosta oli 6 prosenttia vuonna 2020. Vuonna 2019 osuus oli 30 prosenttia. Yli 10 000 siniketunnahkaa tuottavien tilojen osuus tuotannosta oli 4 prosenttia vuonna 2020, kun vuonna 2019 osuus oli 30 prosenttia.

Viennin arvo sekä kasvatusmäärät jatkavat laskuaan

Viennin arvo on myös laskussa. Nettovienti, eli Suomessa tuotettujen nahkojen osuus, oli vuonna 2020 arviolta noin 50 miljoonaa. Vuonna 2019 nettovienti oli noin 150 miljoonaa.

Turkisalan kokonaisviennin arvo oli 167 miljoonaa euroa vuonna 2020, kun se edellisenä vuonna oli 312 miljoonaa. Kokonaisvientiin lasketaan mukaan Suomessa tuotettujen sekä Suomen kautta myytyjen, muualla tuotettujen nahkojen vienti.

Turkisalan kokonaisviennin arvo on vain vajaa 0,3 prosenttia Suomen tavaraviennin arvosta.

Turkistarhojen suora työllisyysvaikutus on 1 153 henkilötyövuotta. Vuonna 2019 turkistarhojen suora työllistävyys oli Fifurin mukaan 1 242 henkilötyövuotta.

Kasvatusmäärät laskivat edelleen vuonna 2020. Turkiseläimiä kasvatettiin vuonna 2020 yhteensä 2,18 miljoonaa yksilöä (2019: 3,1 miljoonaa). Kettuja kasvatettiin yhteensä 1,27 miljoonaa yksilöä (2019: 1,9 miljoonaa), minkkejä 768 000 (2019: 1,04 miljoonaa) ja supikoiria 138 000 yksilöä (2019: 153 000). Kettujen osuus pennuista on 49,5 ja minkkien 35,2 prosenttia. Loput ovat supikoiria. Suomessa kettujen pentuja syntyi 34 prosenttia ja minkin pentuja 26 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Turkistarhauksen lopettamisesta keskustellaan Euroopan unionissa

Turkisala on ollut vaikeuksissa jo pitkään muuttuneen asenneilmaston ansiosta. 73 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Turkistarhauskiellot etenevät maailmalla, lisäksi muotialalla yhä useampi taho sitoutuu turkittomuuteen.

Kiellosta keskustellaan myös Euroopan unionin tasolla. Kesäkuussa Itävalta ja Hollanti nostivat Euroopan maatalous- ja kalastusneuvoston tapaamisessa keskusteluun koko Euroopan laajuisen turkistarhauskiellon, joka sai laajaa kannatusta.

Lähteet (muualla verkossa) 

Fifur tilastot 2021 (pdf)

Fifur tilastot 2020 (pdf)

Fifur tilastot 2019 (pdf)

Animalia. Mielipiteet turkistarhauksesta 2020 (pdf).

Tulli. Tavaraviennin arvo 2020.

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: