Turkikset eivät mene kaupaksi – turkisala syvissä vaikeuksissa

Laura Uotila

Vuoden ensimmäinen turkishuutokauppa on juuri päättynyt. Nahkojen myyntiprosentit jäivät heikoiksi ja hinnat alhaisiksi, mikä tulee viemään turkisalan entistä syvempään kriisiin.

Saga Fursin huutokaupassa oli myynnissä noin 2,5 miljoonaa minkinnahkaa, 450 000 ketunnahkaa ja 42 000 supikoirannahkaa. Tulos jäi erityisen heikoksi minkeissä, joita myytiin vain noin 20 prosenttia. Ketuissa myynti jäi 36 prosenttiin ja supikoirissa noin 40 prosenttiin.

Maaliskuun huutokauppa on alalle tärkeä, sillä silloin myydään ns. laadukkaimpia nahkoja. Hintojen keskitaso jäi kuitenkin alhaiseksi. Minkinnahan tuotantokustannus on 30–35 euroa ja ketun 70–80 euroa. Jos myyntihinta jää tämän alle, tekee tarhaaja tappiota. Nyt näin kävi pitkälti niidenkin nahkojen osalta, jotka menivät kaupaksi.

Tarhojen määrä jyrkässä laskussa

Turkisalalla on mennyt huonosti nyt kahdeksan vuotta. Vaasan Osuuspankin johtaja arvioi Maaseudun tulevaisuudessa, että lopettavien turkistilojen määrä tullaan nyt näkemään “kolmenumeroisissa luvuissa”.

Samassa jutussa kerrotaan, että vielä julkistamattomien tilastojen mukaan turkistilojen määrä on nyt pudonnut 581 tarhaan. Kolme vuotta aiemmin tarhojen lukumäärä oli 967, joten vain kolmessa vuodessa pudotusta on tullut 40 prosenttia. Myös kettujen ja minkkien kasvatusmäärät ovat laskeneet merkittävästi, ja laskuvauhti tulee niidenkin osalta vain kiihtymään.

Turkistarhojen lukumäärän vähentyminen tarkoittaa myös jäljelle jäävien tilojen toiminnan vaikeutumista. Esimerkiksi rehujen valmistus vähenee ja muuttuu kalliimmaksi ja eläinten jalostaminen vaikeutuu. Pankit ovat jo nyt lähes lopettaneet alan rahoittamisen sen taloudellisten riskien vuoksi, ja rahoituksen saaminen tulee vaikeutumaan entisestään. Yleinen taloustilanteen vaikeutuminen ja kustannustason nousu tulee osumaan myös turkisalan yrityksiin voimallisesti.

Turkisala on ollut vaikeuksissa jo ennen pandemiaa ja sotaa

Turkisala syyttää kriisistään koronarajoitusten tyrehdyttämiä markkinoita Kiinassa ja Ukrainan sodan estämää kauppaa Venäjällä, mutta todellisuudessa alan vaikeat vuodet ovat alkaneet jo kauan ennen näitä. Yhä useampi vaatemerkki kieltäytyy käyttämästä aitoja turkiksia eläimille aiheutetun kärsimyksen vuoksi, jolloin markkinat ovat itsessään pienentyneet. Nyt kun kohonneet rahti- ja tuotantokustannukset tulevat entisestään nostamaan turkisten hintoja, eivät turkikset tule käymään entiseen malliin kaupaksi edes niille vaatealan yrityksille, jotka ovat vielä yrittäneet pitää aitoja turkiksia mallistoissaan.

Lisäksi varastot sekä Suomessa että Tanskassa ovat täynnä aiemmin tuotettuja, myymättä jääneitä nahkoja, jotka sekoittavat markkinoita.

“Ehkä jo pian tulemme näkemään sen päivän, että ala kuolee omaan mahdottomuutensa myös Suomessa. Erilaisten tarhauksen jatkamiseen tähtäävien toimien sijaan olisi jo aikaa sitten pitänyt luoda sosiaalisesti kestävä ohjelma asteittaiseksi tarhauksesta luopumiseksi, kuten Animalia on ehdottanut. Nyt pudotus tapahtuu hallitsemattomasti kansainvälisten suhdanteiden seurauksena”, sanoo Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila.