Viime syksynä Eläinten päivänä hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen laista, joka sallii turkistarhauksen jatkumisen, unohti lihasiat ja mahdollistaa sivulauseessa kalojen massatukehduttamisen kuten ennenkin. “Yhtä hyvää possunlihaa on tarjolla Suomessa jatkossakin”, summasi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen tiedotustilaisuudessa 22.9.2022.
Oli siis tiedossa, että turkiseläimet, kasvatettavat kalat, broilerit, munijakanat ja lihaksi kasvatettavat siat unohtuivat uudistuksessa kokonaan. Oli myös tiedossa, että emakot joutuvat kärsimään porsitushäkeissä ja naudat vanhanaikaisissa parsissa yhä liian monta vuotta. Sekin tiedettiin, että nisäkkäiden listalle lisättäisiin vesipuhveli, jota saisi pitää lihantuotantotarkoituksessa. Maailmassa, jossa lihantuotantoa pitäisi vähentää, Suomessa voi alkaa markkinoida lautaselle vesipuhvelin lihaa.
Vaikka tutkimustiedolla on perusteltu lainsäädännön uudistustarvetta, ei lisääntynyt tutkimustieto näy riittävästi laissa. Parannukset koskevat helposti toteutettavia asioita tai toimia, jotka ei maksa liikaa. Nekin ovat asioita, joiden puolesta on työskennelty vuosikausia. Hyvinvointi näkyy lain nimessä ja semantiikassa yhä enemmän, vaikka vaatimuksia ei tulla toteuttamaan käytännössä eikä kaikille eläimille.
Tiedettiin, että loppuvuodesta lain valiokuntakäsittelyn aikana ei voi odottaa isoja parannuksia. Tiedettiin, että jo lakiehdotukseen saaduista parannuksista voi joutua käymään vääntöä. Mitä sitten ei osattu ennustaa? Sitä, että perustuslakivaliokunta torppasi tainnuttamatta teurastamisen kiellon ja lisäyllätyksenä heikensi eläinsuojeluvalvonnan mahdollisuuksia. Perustuslakivaliokunnan mukaan eläinlakiehdotuksen tarkastusvaltuudet ovat liian laajat: tarkastuksia saisi lähtökohtaisesti tehdä kotirauhan suojan piirissä oleviin kohteisiin vain selvitettäessä tekoa, josta voi saada vankeusrangaistuksen. Ihmisten perusoikeudet menivät siis eläinsuojelun edelle.
Laki tuli eduskunnan äänestykseen toiseksi viimeisessä mahdollisessa istunnossa ennen kauden loppua. Yhteensä kahdessa käsittelyssä pidettiin vain 22 puheenvuoroa, joista suuri osa käsitteli tainnuttamatta teurastamista. Eläinten oikeuksien puolia piti vain harva. Laki hyväksyttiin Anna Kontulan (vas.) lausumaehdotuksen kera 1.3.2023: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa eläinten teurastusta koskevan sääntelyn kansainvälisen oikeustilan kehitystä, raportoi siitä valiokunnalle ensi vaalikauden loppuun mennessä ja tarvittaessa laatii siitä johtuvat muutosesitykset.”
Vaikka lain nimi on laki eläinten hyvinvoinnista, tulen puhumaan siitä jatkossakin vain eläinlakina, sillä hyvinvointia tämä laki ei tuotannossa käytettäville yksilöille takaa.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia 23.2.2023. Eläinlain ensimmäisessä käsittelyssä puhuttiin ohi olennaisten aiheiden.
Perustuslakiblogi 28.2.2023. Eläinlaki perustuslakivaliokunnassa – myrskypilveä hopeareunuksin?
HS 25.2.2023. Eläinsuojeluvalvonta on vaarassa heikentyä.
Eläintieto.fi 21.2.2023. Uskonnollinen teurastus sallittaneen uudessa eläinten hyvinvointilaissa edelleen, mutta eläinten kannalta se ei ole lakiviilauksen suurin ongelma.
SELL 17.2.2023. Eläinlääkäriliitto on pettynyt viime hetken muutoksista eläinten hyvinvointilakiin.
Kuva: Andrew Skowron
